Suomalainen lukio-opetus muuttumassa – uudet opetussuunnitelmaperusteet vaihtavat kurssit opintopisteisiin ja opintojen suunnittelu vapautuu

Digikirjojen määrä lisääntyy lukioissa vuosi vuodelta – silti lukiolaiset suosivat vanhanaikaisia painettuja kirjoja 2:14
Uutiset: Digikirjojen määrä lisääntyy lukioissa vuosi vuodelta.

Parin vuoden päästä lukioissa suoritetaan kurssien sijaan opintopisteitä, saadaan aiempaa enemmän opinto-ohjausta ja opiskellaan ehkä erilaisia kokonaisuuksia kuin naapurilukiossa.

Linjaukset löytyvät Opetushallituksen torstaina julkaistavista uusista lukion opetussuunnitelman perusteista. Ensimmäisinä uuteen opetussuunnitelmaan siirtyvät syksyllä 2021 opintonsa aloittavat lukiolaiset, kertoo opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta STT:lle.

Lehikoisen mukaan uudistus tuo lukioille enemmän koulukohtaista vapautta suunnitella opintoja. Toiveena on, että opintojaksot olisivat aiempaa laajempia ja rikkoisivat paikoin raskaaksi koettua koeviikkojen mallia.

Perusteiden päivityksen taustalla vaikuttaa elokuussa voimaan tullut lukiolaki. Opiskelijoille halutaan taata aiempaa kattavammat valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen.

– Laajin kaikkia koskettava muutos on se, että laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineille yhteiset tavoitteet. Se sitoo eri oppiaineet yhteen, Lehikoinen kuvailee.

Laaja-alaisuus tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointi-, vuorovaikutus- ja ympäristöosaamista sekä yhteiskunnallisuuteen, eettisyyteen ja luovuuteen liittyviä tavoitteita.

Lukiolaiset haluavat vastauksia ajankohtaisiin asioihin

Nyt tehty opetussuunnitelman perusteiden päivitys on Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan Roosa Pajusen mukaan tervetullut muutos, joka luo lukiosta ketterämmän koulutusmuodon.

– Aiempaa nopeammin ja helpommin pystytään tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin opintokokonaisuuksissa sekä reagoimaan ympärillä muuttuvaan maailmaan, arvioi uudistuksen ohjausryhmässä mukana ollut Pajunen.

Lukiolaiset kaipaavat hänen mukaansa nimenomaan vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin ja maailman muutoksiin.

– Kaikkia oppiaineiden rajoja ei ole tarkoitus poistaa, enkä näe, että niin tulisi tapahtumaan, hän sanoo.

Uudistusten taustalla välkkyy jo viime hallituksessa asetettu tavoite siitä, että vuoteen 2030 mennessä puolet 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Nyt luku on 41 prosenttia.

Lue myös:

    Uusimmat