Yhteishaussa on tarjolla tänä keväänä noin 80 400 aloituspaikkaa toisen asteen koulutukseen.
Keskustelu tulevaisuuden työelämästä käy vilkkaana. Peruskoulun opetussuunnitelma uudistui 1.8.2016 alkaen, ja uuden opetussuunnitelman myötä esimerkiksi ohjelmointi on tuotu osaksi matematiikan oppimisen tavoitteita.
Tänään iltapäivällä päättyneessä toisen asteen yhteishaussa haettiin jatkokoulutuspaikkoja ammattikouluista ja lukioista.
Toisen asteen yhteishaussa oli määräaikaan kello 15 mennessä tiistaina tullut noin 73 500 hakemusta, kertoo erityisasiantuntija Katariina Männikkö Opetushallituksesta. Viime keväänä hakijoita oli noin 76 400, käy ilmi Opetushallituksen tiedotteesta.
Perinteisesti suosittuja opintoaloja ovat olleet ammatillisella puolella sosiaali- ja terveysala, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka sekä liiketalous ja kauppa. Yhteishaku päättyi tänään iltapäivällä, ja tästä syystä virallisia opintoalakohtaisia lukuja ei ole vielä saatavilla.
Viime vuosina tilausta rakennusalalla
Tilastojen valossa tulevaisuuden työaloja on yksinään vaikea arvioida, mutta viime vuosina avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut esimerkiksi rakennusalalla.
– Viime vuosina rakennusalalla suhteellisen usein työnantajat ovat ilmoittaneet kokeneensa jonkinlaisia rekrytointivaikeuksia, yliaktuaari Minna Wallenius Tilastokeskuksesta kertoo.
Tutkija Mikko Dufva uskoo kuitenkin, että myös tulevaisuudessa laaja-alaisesta pohjakoulutuksesta on hyötyä.
Dufta on toiminut projektipäällikkönä Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Dialogi, työ ja tulevaisuus -hankkeessa, jossa tarkasteltiin muuttuvaa yhteiskuntaa ja muutoksen pyörteissä olevaa työelämää. Hanke tukee hallituksen seuraavaa tulevaisuusselontekoa, jonka teemana on työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus.
Raportissa esitellään kuusi keskeistä tulevaisuuden muutosta: niin työn sisältö, organisaatiot ja työn käytännöt, osaaminen, toimeentulo ja sosiaaliturva kuin kansantalous ja yhteiskuntasuhteet tulevat kokemaan muutoksen raportin mukaan.
Uusia taitoja tarvitaan
Dufvan mukaan tulevaisuuden osaamistarpeista nousevat esiin muun muassa oppimaan oppiminen, kriittinen ajattelu, luovuus ja yhteistyötaidot.
Ollennaista keskusteltaessa tulevaisuuden työstä on Dufvan mukaan myös se, kuinka työ tulevaisuudessa käsitetään ja määritellään.
Hänen mukaansa suhteesta työhön vallitsee kaksi näkökulmaa, joista toinen korostaa kilpailukykyä ja tuottavuutta, toisen keskittyessä enemmän työn merkityksellisyyteen ja uudenlaisiin työntekemisen tapoihin. Näkökulmat eivät suoranaisesti sulje toisiaan pois, mutta näkevät asian eri vinkkelistä.
– Yleisellä tasolla ollaan aika yksimielisiä minkälaiselta työn tulevaisuuden pitäisi näyttää, mutta kun tullaan käytännön toimiin, tulee enemmän keskustelua. Kun miettii leikkauksia koulutuksesta tai puheenvuoroja, joissa korostetaan palkkamalttia, niin ne on aika kaukana siitä maailmasta, jossa korostetaan merkityksellistä työtä.
Dufvan mukaan tulevaisuudessa yksilön kannalta, olipa kyseessä vielä ensimmäistä työpaikkaansa tavoitteleva nuori tai kokeneempi ammattilainen, on tärkeä ymmärtää osaamisen kehittäminen osana työtä.
Tämän kevään toisen asteen yhteishaun tulokset julkistetaan aikaisintaan 15. kesäkuuta.