Lukiolla on monta tehtävää, mutta lukiolaiset tuntevat niistä vain kaksi – Opetushallitus lupaa opetukseen lisää käytännön ja arjen asioita

– Tässä mainittiin persoonallisuuden kehittyminen. En ole itse ainakaan hirveästi huomannut, että sitä mitenkään erityisemmin opetettaisiin, pohtii Nuorten Ääni -toimituksen haastattelema lukion toisen vuoden opiskelija Joshua Piipponen.

Opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta arvioi lukiolaisten kiteyttävän lukion tarkoituksen hyvin, vaikka kaikkia tehtäviä ei osatakaan mainita.

– Vuoden 2018 lukiolain 2 §:ssä säädetään lukiokoulutuksen tarkoitus. Keskiössä ovat nimenomaan jatko-opintovalmiudet ja yleissivistyksen vahvistaminen, Lehikoinen vahvistaa.

– Toki elämänhallinnan taitoihin ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät tavoitteet voisivat tulla abien vastauksissa erikseen mainituiksi, mutta ne voidaan nähdä myös osana yleissivistystä.

– Monipuolista elämää voisi opettaa jotenkin enemmän ja paremmin, mutta sitten taas kysymys on että miten, pohtii Joshua Piipponen.Nuorten Ääni

Lisää arkisia asioita

Arkisten asioiden opettaminen on asia, jota lukiolaiset lisäisivät opetukseen. Opiskelijat toivoisivat saavansa opastusta esimerkiksi asunnon ostamiseen ja laskujen maksamiseen.

– Voisi vielä paremmin valmistaa oikeaan työelämään ja sellaiseen, mitä pitää hoitaa itse, Piipponen pohtii. 

Lukion toisen vuoden opiskelija Inka Karppi toivoisi lukioon enemmän monipuolisia kursseja.

– Pääsisi kokeilemaan eri asioita ja oppimaan eri tavoilla ja uudempia asioita, mitä ei ehkä muuten lukiossa opi. 

Opetusneuvos Lehikoisen mukaan elokuussa voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma helpottaa jokapäiväisten asioiden ottamista mukaan opetukseen.

– Kun jatkossa voidaan yhä helpommin rakentaa oppiaineiden yhteisiä opintojaksoja, saadaan opintoja, joissa esimerkiksi käytännön arkeen liittyvät taloustaidot ja laskuharjoitukset voidaan yhdistää.

Kyselyssä nousee esiin myös ylioppilaskokeiden liian suuri painoarvo. Lehikoinen ymmärtää kritiikin.

– Kun korkeakoulujen valintajärjestelmää uudistettiin, haluttiin antaa yhä suurempi merkitys lukioaikaisille opinnoille ja niiden päätteeksi suoritettaville ylioppilaskokeille. Tarkoitus on hyvä, mutta uhkana on, että ylioppilaskokeiden painoarvo kasvaa liikaa. 

Lehikoinen toivoo, että tulevaisuudessa ylioppilaskokeiden osuus asettuu paremmin osaksi lukio-opintoja. 

– Haluamme lukiouudistuksessa painottaa nimenomaan hyvän arjen rakentamista lukioon siten, että lukio on inspiroiva, elämänmakuinen ja mielekäs paikka opiskella lukiolaisille, Lehikoinen kertoo.

Lakia käsitelty koulussa vain vähän

Lukion tehtävät määrätään lukiolaissa. Vain joka kymmenes kyselyyn vastaaja arvioi, että lain sisältöä on käsitelty koulussa. Useampi kuin kolme neljästä kuitenkin toivoo, että lukiolakia käsiteltäisiin tunneilla enemmän.

Lehikoinen ilahtuu lukiolain herättämästä kiinnostuksesta. Hänen mielestään sitä voitaisiin hyvin ottaa käsittelyyn aikaisempaa enemmän.

– Lukiolain keskeisten osien esittely sopisi esimerkiksi uusien lukiolaisten perehdytystunneille. Uskon, että lukioiden rehtorit ja opinto-ohjaajat ottavat lukiolain mielellään esittelyyn, kun saavat tällaista viestiä.

Nuorten Ääni -toimituksen teettämään kyselyyn vastasi 144 abia eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastattiin joulu-tammikuussa 2020–2021.

Kirjoittajat kuuluvat Nuorten Ääni -toimitukseen, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.