Lukiolla on monta tehtävää, mutta lukiolaiset tuntevat niistä vain kaksi – Opetushallitus lupaa opetukseen lisää käytännön ja arjen asioita

7:34
Katso myös video: Lukiolaiset arvioivat lukion tehtävien toteutumista. Opetusministeri Jussi Saramo vastaa nuorten kysymyksiin.

Lukiolaisten mielestä lukion tärkeimmät tehtävät ovat yleissivistäminen ja jatko-opiskeluun valmistaminen. Näissä tavoitteissa lukio myös onnistuu parhaiten. Tämä käy ilmi Nuorten Ääni -toimituksen abeille teettämästä kyselystä. 

Suurin osa kyselyyn vastanneista lukiolaisista arvioi lukion tärkeimmäksi tehtäväksi joko yleissivistämisen tai jatko-opiskeluun valmistamisen. Osa vastaajista piti tärkeänä myös työelämään sekä tulevaisuuteen valmentamista. 

Lukiolain mukaan opetuksen tehtäviin kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi aktiivisten kansalaisten kasvattamiseen, harrastuksiin sekä opiskelijoiden itsensä kehittämiseen liittyviä tavoitteita. 

Vastaajat pitivät kaikkia lukion lain määräämiä tehtäviä tärkeinä, mutta yleissivistäminen ja jatko-opintoihin valmistaminen erottuvat edelleen joukosta selvästi tärkeimpinä. 


Lukiokoulutuksen tarkoitus

"Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen."

Lähde: lukiolaki, Finlex

Kyselyssä abeja pyydettiin myös arvioimaan lukion tehtävien toteutumista. Vastaajien mielestä lukio onnistuu hyvin valmistamaan oppilaitaan jatko-opiskeluun. Huonommin lukio suoriutuu tehtävissään antaa opiskelijoille taitoja työelämään ja harrastuksiin, itsensä kehittämiseen ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen. Näissä kolmessa tehtävästä lukio saa todistukseensa kouluarvosanan kahdeksan miinus. 

– Tässä mainittiin persoonallisuuden kehittyminen. En ole itse ainakaan hirveästi huomannut, että sitä mitenkään erityisemmin opetettaisiin, pohtii Nuorten Ääni -toimituksen haastattelema lukion toisen vuoden opiskelija Joshua Piipponen.

Opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta arvioi lukiolaisten kiteyttävän lukion tarkoituksen hyvin, vaikka kaikkia tehtäviä ei osatakaan mainita.

– Vuoden 2018 lukiolain 2 §:ssä säädetään lukiokoulutuksen tarkoitus. Keskiössä ovat nimenomaan jatko-opintovalmiudet ja yleissivistyksen vahvistaminen, Lehikoinen vahvistaa.

– Toki elämänhallinnan taitoihin ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät tavoitteet voisivat tulla abien vastauksissa erikseen mainituiksi, mutta ne voidaan nähdä myös osana yleissivistystä.

Lisää arkisia asioita

Arkisten asioiden opettaminen on asia, jota lukiolaiset lisäisivät opetukseen. Opiskelijat toivoisivat saavansa opastusta esimerkiksi asunnon ostamiseen ja laskujen maksamiseen.

– Voisi vielä paremmin valmistaa oikeaan työelämään ja sellaiseen, mitä pitää hoitaa itse, Piipponen pohtii. 

Lukion toisen vuoden opiskelija Inka Karppi toivoisi lukioon enemmän monipuolisia kursseja.

– Pääsisi kokeilemaan eri asioita ja oppimaan eri tavoilla ja uudempia asioita, mitä ei ehkä muuten lukiossa opi. 

Opetusneuvos Lehikoisen mukaan elokuussa voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma helpottaa jokapäiväisten asioiden ottamista mukaan opetukseen.

– Kun jatkossa voidaan yhä helpommin rakentaa oppiaineiden yhteisiä opintojaksoja, saadaan opintoja, joissa esimerkiksi käytännön arkeen liittyvät taloustaidot ja laskuharjoitukset voidaan yhdistää.

Kyselyssä nousee esiin myös ylioppilaskokeiden liian suuri painoarvo. Lehikoinen ymmärtää kritiikin.

– Kun korkeakoulujen valintajärjestelmää uudistettiin, haluttiin antaa yhä suurempi merkitys lukioaikaisille opinnoille ja niiden päätteeksi suoritettaville ylioppilaskokeille. Tarkoitus on hyvä, mutta uhkana on, että ylioppilaskokeiden painoarvo kasvaa liikaa. 

Lehikoinen toivoo, että tulevaisuudessa ylioppilaskokeiden osuus asettuu paremmin osaksi lukio-opintoja. 

– Haluamme lukiouudistuksessa painottaa nimenomaan hyvän arjen rakentamista lukioon siten, että lukio on inspiroiva, elämänmakuinen ja mielekäs paikka opiskella lukiolaisille, Lehikoinen kertoo.

Lakia käsitelty koulussa vain vähän

Lukion tehtävät määrätään lukiolaissa. Vain joka kymmenes kyselyyn vastaaja arvioi, että lain sisältöä on käsitelty koulussa. Useampi kuin kolme neljästä kuitenkin toivoo, että lukiolakia käsiteltäisiin tunneilla enemmän.

Lehikoinen ilahtuu lukiolain herättämästä kiinnostuksesta. Hänen mielestään sitä voitaisiin hyvin ottaa käsittelyyn aikaisempaa enemmän.

– Lukiolain keskeisten osien esittely sopisi esimerkiksi uusien lukiolaisten perehdytystunneille. Uskon, että lukioiden rehtorit ja opinto-ohjaajat ottavat lukiolain mielellään esittelyyn, kun saavat tällaista viestiä.

Nuorten Ääni -toimituksen teettämään kyselyyn vastasi 144 abia eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastattiin joulu-tammikuussa 2020–2021.

Kirjoittajat kuuluvat Nuorten Ääni -toimitukseen, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja