Suomalainen liikkuu vapaa-ajallaan yhä reippaammin, mutta liian moni pysyy paikallaan

Suomalaiset aikuiset sekä peruskoulu- ja lukioikäiset lapset harrastavat liikuntaa vapaa-ajallaan yhä enemmän, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Silti moni liikkuu liian vähän.

Tuoreimpien tilastojen mukaan aikuisista yli puolet liikkuu riittävästi eli vähintään kolme tuntia viikossa. Kuitenkin hengästyttävää kuntoliikuntaa harrastaa vain noin joka kolmas aikuinen.

Tämä tarkoittaa, että jopa 70 prosenttia aikuisista harrastaa vain kevyttä liikuntaa tai ei harrasta liikuntaa vapaa-ajallaan lainkaan.

Vuonna 2017 kerättyjen tilastojen mukaan koululaiset sekä lukiolaiset ja ammattioppilaitosten opiskelijat liikkuvat vapaa-ajallaan selvästi alle suosituksen, joka on seitsemän tuntia viikossa.

"Suomi on liikunnallista kansaa"

Pojat harrastavat enemmän liikuntaa kuin tytöt. Noin joka kolmas peruskoulun tai lukion poika liikkuu vapaa-ajallaan riittävästi, tytöistä joka viides. Ammattioppilaitosten opiskelijoista joka viides poika ja vain joka kymmenes tyttö liikkui suositusten mukaan.

–  Suomi on kansainvälisessä vertailussa fyysisesti aktiivista ja liikunnallista kansaa, mutta edelleen vaikeutena on tavoittaa ne väestöryhmät, joissa fyysinen aktiivisuus on vähäisintä, kuten vanhemmat ikäluokat tai matalasti koulutetut, toteaa THL: tutkija Heini Wennman.

Wennman kuitenkin huomauttaa, että etenkin nuoriin pitää nyt kiinnittää huomiota, koska nuorissa on aikuisiin verrattuna huomattavasti vähemmän riittävästi liikkuvia.

THL:n mukaan Suomi voi saavuttaa Maailman terveysjärjestö WHO:n asettaman liikuntatavoitteen. Sen mukaan liian vähän liikkuvien osuuden väestöstä pitäisi vähentyä kymmenellä prosentilla vuoteen 2025 mennessä. WHO asetti tavoitteen vuonna 2013.

Tilastot on kerätty vuonna 2017 haastattelemalla 25–64-vuotiaita aikuisia. Nuorten vapaa-ajan liikuntaa on selvitetty osana THL:n Kouluterveyskyselyä.

Lue myös:

    Uusimmat