Tammikuussa häämöttävien Taiwanin presidentinvaalien taustalla leijuu entistä vahvemmin maan politiikan ikikysymys, Manner-Kiinan uhka. Kiinan ja Yhdysvaltain kireät välit merkitsevät sitä, että suhteet Kiinaan nousevat keskeiseksi vaaliteemaksi Taiwanissa.
Kiinalla on intressi vaikuttaa vaalitulokseen Taiwanissa, jota se pitää kapinallisena maakuntanaan. Arvostettu suomalainen Kiina-asiantuntija Linda Jakobson arvioi, että Kiina yrittää vaalien alla vaikuttaa eri tavoin taiwanilaisten mielialoihin.
– Tiedämme, että Kiinan viralliset tahot ovat jo vuosia olleet disinformaatiokampanjoiden takana. Se jatkuu, ja Kiina varmasti yrittää vaikuttaa mielialoihin, Jakobson sanoo.
Lue myös: Taiwanin ympärillä havaittu liki 70 kiinalaista sotilaslentokonetta ja kymmenkunta laivaston alusta
Pieni osa taiwanilaisista kannattaa yhdistymistä Kiinaan
Vaikka vain pieni osa 23 miljoonasta taiwanilaisesta kannattaa yhdistymistä Kiinan kanssa, nämäkin ihmiset ovat Kiinalle väylä vaikuttaa.
– Näiden muutaman miljoonan ihmisen kautta Manner-Kiina pyrkii kyllä myös rauhanomaisin keinoin vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen erityisesti näin vaalien alla.
Jakobson näkee, että Kiinan edun mukaista olisi olla painostamatta Taiwania ja antaa maan valita oman presidenttinsä.
– Mutta väittäisin, ettei Kiina ikään kuin malta olla yrittämättä vaikuttaa.
Hän ei kuitenkaan usko, että vaikuttamista tapahtuu voimakeinoin, kuten vuoden 1996 vaalien yhteydessä. Tuolloin Kiina suoritti Taiwaninsalmessa ohjuskokeita vaalien alla.
Valtaosa taiwanilaisista on elänyt koko ikänsä Kiinan sotilaallisen uhan kanssa, ja se on osa heidän arkeaan. Jakobsonin mukaan Ukrainan sota on muuttanut monien taiwanilaisten lähes välinpitämätöntä suhtautumista asiaan, ja ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi sodan mahdollisuudesta.
4:00
Kuomintang rauhoittaisi tilannetta
Presidentinvaalien pääehdokkaat ovat hallitsevan demokraattisen edistyspuolueen (DPP) William Lai ja maan perinteisen valtapuolueen Kuomintangin Hou Yu-ih. Istuva presidentti, DPP:n Tsai Ing-wen, ei enää kahden virkakauden jälkeen voi asettua ehdolle.
Kiinalle Kuomintangin ja Houn voitto olisi mieluisampi vaihtoehto, vaikka Kuomintang ei olekaan enää yhtä myötämielinen yhdistymiselle Manner-Kiinan kanssa kuin takavuosina.
– Uusi Kuomintang on siinä mielessä yhtä taiwanilainen kuin muutkin puolueet, että he eivät katso että yhdistyminen olisi jotain, mitä voisi lähitulevaisuudessa edes harkita. Mutta ero heidän ja muiden välillä on se, että he pyrkivät tietoisesti ylläpitämään vähintään asialliset välit Manner-Kiinan kanssa. He katsovat että on Taiwanin edun mukaista, että suhteet olisivat jopa hyvät, Jakobson sanoo.
Jakobson uskoo, että Kuomintangin voiton myötä seuraavat neljä vuotta olisivat rauhallisempaa aikaa Taiwaninsalmessa. Neuvotteluja yhdistymisestä ei kuitenkaan olisi tiedossa, eivätkä suhteet palautuisi enää niin läheiselle tasolle kuin edellisen Kuomintang-presidentin Ma Ying-jeoun kaudella 2008–2016.
– En usko sellaisen ajan enää palaavan. Mutta uskon kyllä, että Kiinakin panostaa enemmän porkkanoihin kuin keppeihin, jos Kuomintang voittaisi.
Lue myös: Jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin, Japani tulisi Taiwanin avuksi – mutta tuskin ryntäämällä, arvioi tutkija
Ennakkosuosikki herättää Pekingissä epäluuloja
Ennakkosuosikki vaalivoittajaksi on kyselyiden perusteella DPP:n Lai. Häntä auttaa sekin, että opposition ehdokkaita on vaaleissa useita, jolloin äänet jakautuvat eri ehdokkaiden välillä.
– Ellei kaksi ehdokasta vetäydy hyvissä ajoin ja ilmoita julkisesti tukevansa Kuomintangin ehdokasta, ei hyvältä näytä, että joku muu kuin DPP tai William Lai voisi voittaa. On kyseenalaista, miksi ne kaksi ovat siihen lähteneet, Jakobson sanoo.
Jos Laista tulee presidentti, hän yrittänee Jakobsonin mukaan heti virkaanastujaispuheessaan vakuuttaa, ettei aja Taiwanin itsenäisyyttä. Jakobson kuitenkin muistuttaa, että itsenäisyyden tavoitteleminen löytyy DPP:n peruskirjasta, ja Lai vieläpä kuuluu puolueensa siihen siipeen, joka asiaa kaikkein aktiivisimmin ajaa.
– Jännite tulisi olemaan ensimmäisestä päivästä lähtien korkealla Pekingin kanssa. Koska Peking ei luota lainkaan siihen, ettei Lai salakavalasti kuitenkin sen nelivuotiskauden aikana vie pienin askelein Taiwania vähän enemmän kohti de jure -itsenäisyyttä.
Lue myös: Yhdysvalloilta 80 miljoonan dollarin aseapupaketti Taiwanille – yleensä tukea saavat vain itsenäiset valtiot
Jakobson ei usko sotaan
Sodan uhka on leijunut Taiwanin yllä jo vuosikymmeniä, mutta aiempaa konkreettisemmaksi se on muuttunut Kiinan nykyisen presidentin Xi Jinpingin aikana. Xi on ilmoittanut, että Taiwanin kysymys täytyy ratkaista hänen sukupolvensa aikana. Takarajana on usein pidetty vuotta 2049, jolloin Kiinan kansantasavallan perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Taiwanin tilannetta ovat kiristäneet myös Yhdysvaltain ja Kiinan erittäin viileät välit. Siihen puolestaan on Jakobsonin mukaan vaikuttanut Xin koventuneen linjan ohella Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin hallinnon aloittama ja Joe Bidenin hallinnon jatkama politiikka, jossa Taiwanista yritetään erilaisin pienin tavoin tehdä normaali valtio.
Kiinaa 38 vuotta tutkinut Jakobson on perehtynyt sodan mahdollisuuteen paljon, eikä hän itse usko Kiinan ryhtyvän täysimittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen Taiwania vastaan.
– Se pysäyttäisi Kiinan modernisaatiopyrkimyksen kenties yli 10 vuodeksi, Jakobson sanoo.
Hänen mukaansa Kiinan on mahdotonta tietää, millä laajuudella Yhdysvallat tulisi puolustamaan Taiwania.
– Riski, että Kiina ei voittaisi sotaa Yhdysvaltoja vastaan, on olemassa. Sitä ei kukaan kiellä. Se merkitsisi Xi Jinpingin oman uran tuhoa, ja myös kommunistisen puolueen tuhoa.
Ukrainan sota on myös opettanut, että kansakunnan taistelutahdolla voi olla suuri merkitys sodan lopputulokselle.
Lue myös: Vuodetut asiakirjat: Jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin, se saisi ilmaherruuden hyvin nopeasti
Tuhovoimaa lähivesillä
Kiinan suhteellinen voima on kuitenkin kasvanut jatkuvasti. Vaikka se ei kykenisi haastamaan Yhdysvaltoja vaikkapa Afrikassa käytävässä täysimittaisessa sodassa, se on panostanut kykyihin jotka auttaisivat sitä voittamaan konfliktin Yhdysvaltoja vastaan lähivesillä – siis käytännössä taistelun Taiwanista.
– Heillä on nimenomaan kykyä aiheuttaa suunnatonta vahinkoa Yhdysvaltain merivoimille lähivesillä. Heidän teknologiansa on siinä ihan maailman huippuluokkaa, jotkut amerikkalaiset väittävät jopa, että parempaa kuin amerikkalaisten, Jakobson kertoo.
– He ovat keskittyneet ohjusteknologiaan, sukellusveneiden paikallistamiseen ja tuhoamiseen, ilmavoimien käyttöön lähietäisyydellä.
Jakobson kertoo olleensa mukana simulaattoriharjoituksissa, joiden perusteella Yhdysvaltain on vaikea päästä edes riittävän lähelle Taiwania puolustaakseen sitä.
Kiinan sotilaalliseen voimaan liittyy kuitenkin paljon kysymysmerkkejä, koska Kiina ei ole sotinut yli 40 vuoteen. Yhteistoimintakykyä on pidetty Kiinan asevoimien heikkona kohtana. Jakobson uskookin, että maan asevoimien komentajat pyrkivät toppuuttelemaan Xitä, jos tällä on aikomuksia ryhtyä sotaan.
10:57
Painostamalla neuvotteluihin
Jakobson korostaa, että Xi haluaa Kiinan jälleenyhdistymistä, ei sotaa.
– Hän haluaa selvästi jäädä historiaan suurena yhdistymisjohtajana. Mutta kiinalaisesta näkökulmasta se voi merkitä sitä, että hän on saanut neuvotteluja aikaiseksi.
Xille olisi suuri voitto, jos Taiwanin johto suostuisi neuvotteluihin yhdistymisestä ilman ennakkoehtoja. Todennäköisimpänä Kiinan käyttämänä keinona tähän Jakobson pitää "kaikkia toimia paitsi sotatoimia" -skenaariota.
Hän odottaa Xin aloittavan jossain kohdassa ennennäkemättömän kovan painostuskampanjan. Osana sitä aiheutettaisiin täydellinen sekasorto Taiwanin yhteiskunnassa ottamalla esimerkiksi sähköt ja viestintäjärjestelmät pois ja toteuttamalla osittainen kauppasaarto.
Kiina pyrkisi myös vaikuttamaan disinformaation kautta taiwanilaisiin ja aiheuttamaan yhteiskunnassa eripuraa.
– Tässä tilanteessa Taiwanin johto saattaisi ajatella, että eiväthän ne meiltä muuta pyydä kuin neuvotteluja. Että miksi me emme voisi suostua siihen mieluummin kuin ottaa se riski, että seuraavaksi tulee ohjuksia meitä kohti, Jakobson selvittää.
– Sitten jos nämä neuvottelut alkaisivat ja Taiwanin poliittinen johto suostuisi siihen, Xi voisi jäädä historiaan miehenä, joka aloitti tämän koko yhdistymisprosessin.
Lue myös: Kiinalta ehdottomia puheita: Taiwanin itsenäisyys ja rauha ovat toisensa poissulkevia asioita
Strategiassa riskinsä
Tässä strategiassa oleellista olisi se, että mikään Kiinan tekemä liike ei yksinään ole sellainen, johon Yhdysvaltain tai edes Taiwanin sotavoimat voisivat puuttua.
– Mitä esimerkiksi Taiwanin sotavoimat voivat tehdä, jos Taipeista viedään sähköt?
Jakobson kertoo testanneensa teoriaansa kiinalaisilla kollegoillaan.
– He ovat reagoineet niin, että juuri noinhan kiinalainen ajattelee. Ei täysimittaista sotaa.
Jakobsonin kuvailemassa strategiassa on kuitenkin hänen mukaansa riskinsä. Jos painostus ei tuota toivottua tulosta, tilanne voi lipsua helposti täysimittaisen sodan puolelle.