Voiko Kiina tuosta vain napata kansallispäivää juhlivan Taiwanin itsellensä? Suomalaistutkija ei usko sotaan: "Se on puolustajan unelma"

2:03
Kiinan ja Taiwanin välit ovat jälleen kiristyneet, mutta suomalaisasiantuntija ei usko sotilaalliseen yhteenottoon ainakaan lähiaikoina

Kiinan ja Taiwanin välit ovat kiristyneet jälleen. Kiina lähetti lokakuun alussa useita sotilaskoneita lähelle Taiwanin ilmatilaa, ja sen tavoitteena on pitkään ollut Taiwanin liittäminen itseensä. Suomalaisasiantuntija ei usko sotilaalliseen yhteenottoon lyhyellä aikavälillä.

Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa kansallispäivää juhlittiin sunnuntaina näyttävällä sotilasparaatilla. Juhlintaa varjostaa Kiinan kasvanut painostus 23 miljoonan asukkaan saarta kohtaan. Lokakuun alussa noin 150 kiinalaista sotakonetta kävi lähellä Taiwanin ilmatilaa, ja lennot ovat lisääntyneet viime vuosina.

Taiwanin presidentti Tsai Ing-Wen valoi sunnuntaina puheessaan itseluottamusta maanmiehiinsä.

– Emme aio toimia hätiköidysti, mutta ei pidä luulla, että taiwanilaiset taipuisivat paineen alla. Jatkamme puolustuksemme vahvistamista ja osoitamme päättäväisyyttä puolustaa itseämme. Näin varmistamme, ettei kukaan voi pakottaa Taiwania valitsemaan suuntaa, johon Kiina on meitä viemässä.

– Kansainvälinen politiikka käy läpi radikaalia muutosta. Autoritääristen hallintojen nousu on saanut vapautta ja demokratiaa kannattavat maat olemaan varuillaan. Taiwan seisoo etulinjassa puolustamassa demokratiaa, totesi presidentti uutistoimisto Reutersin mukaan.

Poliittisia viestejä ja psykologista sodankäyntiä

Kiinaan erikoistunut Turun yliopiston tutkija, valtio-opin professori Mikael Mattlin muistuttaa, että painetta on kasvatettu jo viiden vuoden ajan siitä lähtien, kun Kiinan karsastama liberaalipuolue DPP palasi valtaan Taiwanissa. Lisääntyneet häirintälennot ovat eräänlaista poliittista signalointia ja psykologista sodankäyntiä. 

– Samalla testataan Taiwanin asevoimien toimintaa ja kerätään sotilaallista informaatiota vastapuolen toiminnasta. Sillä myös sidotaan ja kulutetaan Taiwanin ilmavoimien resursseja. Näin pikkuhiljaa laajennetaan Kiinan ilmavoimien toimintavapautta alueella, sanoo Mattlin.

Taustalla voi vaikuttaa myös Yhdysvaltojen, Australian ja Britannian tuore sotilasyhteistyösopimus, jota on pidetty vastavetona Kiinan vaikutusvallan kasvulle.

Kiina pitää Taiwania kapinallisena maakuntanaan, jonka se haluaa liittää osaksi emämaata ennemmin tai myöhemmin. Rauhanomaisen yhdistymisen mainitsi puheessaan lauantaina Kiinan presidentti Xi Jingping

Taiwanin kysymys on tärkeä kommunistisen puolueen oikeutukselle hallita maata. Maiden yhdistymisen voi nähdä myös osana Xi:n lähes kymmenen vuotta sitten lanseeraamaa ”Kiinan unelmaa”, jolla tarkoitetaan kansakunnan heräämistä vuoteen 2049 mennessä. Tuolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Kiinan kansantasavallan perustamisesta.

Ilmapiiri muuttunut kriittisemmäksi Kiinaa kohtaan

Mikael Mattlin ei usko, että Kiina yrittäisi vallata Taiwania ainakaan lähiaikoina. Aiemmin maalla ei välttämättä olisi ollut maihinnousuun riittävää sotilaallista voimaa, mutta viime vuosina se on kasvattanut armeijaansa määrätietoisesti. Taiwanin etuna on se, että maa on saari, jossa on vain tusinan verran maihinnousuun soveltuvia rantoja.

– Se on tietynlainen puolustajan unelma. Taiwan on vahvistanut asevoimiaan, jotka ovat kansainvälisessä vertailussa suhteellisen vahvat, mutta Kiinaan verrattuna paljon pienemmät. Pelotteena toimivat myös Yhdysvaltojen ja Japanin mahdollinen puuttuminen tilanteeseen. Hyökk'ääjä ei voisi olla varma lopputuloksesta.

Kansainvälisen ilmapiirin muuttuminen ja Kiina-kritiikin voimistuminen toimii Mattlinin mielestä Taiwanin eduksi. Vielä kymmenen vuotta sitten maa olisi jäänyt sotilaallisessa kriisissä melko yksin ja ollut täysin Yhdysvaltojen tuen varassa.

– Tuolloin kansainvälinen suhtautuminen Kiinaan oli positiivisempi. Monet maat pyrkivät ylläpitämään hyviä taloudellisia ja poliittisia suhteita Kiinaan. Taiwan ei ollut kovin korkealla minkään maan turvallisuuspoliittisessa järjestyksessä. Nyt iso kuva on muuttunut ja Kiina nähdään merkittävänä uhkakuvana. Se korostaa Taiwanin strategista merkitystä, hän toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja