Jessica Wolff on ensimmäinen iranilaisessa elokuvassa esiintyvä länsimaalainen nainen.
Stunt-temppuihin erikoistunut näyttelijä, artisti ja personal trainer Jessica Wolff tähdittää iranilaista Layers of Lies -toimintaelokuvaa, joka saa Suomen ensi-iltansa tulevana syksynä.
Elokuvassa Wolffin roolihahmo Emma matkustaa aviomiehensä kanssa tämän kotimaahan Iraniin, jossa hänet siepataan miehensä aikaisempien tekosten seurauksena. Tästä alkaa toiminnantäyteinen pakenemisyritys, jonka aikana nähdään mitä näyttävimpiä taistelukohtauksia.
Wolff tekee roolillaan historiaa, sillä iranilaisissa elokuvissa ei ole koskaan aikaisemmin nähty länsimaalaisia naisia. Näyttelijä vieraili keskiviikkona Viiden jälkeen -ohjelmassa, jossa hän puhui muun muassa tähdittämästään elokuvasta ja stunt-tempuista.
Wolff kertoi tuntevansa elokuvan ohjanneen ja siinä näytelleen Ramin Sohrabin jo 14 vuoden takaa.
– Hän otti yhteyttä ja kysyi, olisiko kiinnostunut, ja todellakin olin, Wolff naurahti.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen tästä.
Wolff kertoi olevansa mielissään siitä, että elokuva kuvattiin juuri Iranissa.
– Rakastan matkustamista ja sitä, että saa tutustua erilaisiin kulttuureihin. Se oli kyllä hyvin erilainen kulttuuri, hän kertoi.
– Oli niin hienoa, että sain tehdä juuri sitä, mitä rakastan eniten, eli näyttelemistä ja tappelukohtauksia, mutta juuri se, että se oli Iranissa, oli niin hienoa. Kun matkustaa, niin Iran ei ole ehkä ensimmäinen maa, joka tulee mieleen, hän jatkoi.
Koska elokuva kuvattiin Iranissa, tuli Wolffin, kuten muidenkin maassa vierailevien ja siellä asuvien, noudattaa islamilaisia pukeutumissääntöjä. Maassa oleilevien naisten tulee muun muassa käyttää hiukset ja niskan peittävää huivia.
Wolff kertoi, että esimerkiksi kadulla kävellessä huivia pystyi pitämään rennommin ja hiukset saivat olla auki.
– Mutta jos on televisiossa tai elokuvassa, niin on todella tarkat säännöt. Lantion, polvien tai rintojen muoto ei saa näkyä, eivätkä hiuksetkaan saa näkyä liikaa. Se on tietenkin haastavaa, kun piti olla paljon vaatteita päällä ja kun on 40 astetta lämmintä, hän kertoi.
Valkokankaalla ei myöskään sallita näkyvän esimerkiksi suudelmia tai muuta naisen ja miehen välistä kosketusta. Näin ollen Wolffin ja tämän vastanäyttelijän tuli esittää roolihahmojensa välistä rakkautta muilla keinoin.
– Piti vain silmien ja eleiden kautta näyttää rakkaus, Wolff kertasi.
Wolff kertoi, että hänellä ja suurella osalla elokuvan työryhmän jäsenistä ei ollut yhteistä kieltä, jolla keskustella. Naisen mukaan kommunikointi hoidettiin eleiden ja Google Translatorin kautta.
– Ensin oli aika vaikeaa tottua siihen, ettet ymmärrä yhtään, mitä ihmiset puhuvat ympärilläsi. Sitten se oli itseasiassa aika rentouttavaa, koska mielestäni kuvaukset sujuivat ihan täydellisesti. Yleensä kuvauksissa on aina haasteita, mutta minä en tiedä niistä haasteista yhtään mitään, hän naurahti.
Wolff kertoi oppineensa Iranissa vietetyn kuukauden aikana muutamia Persian kielen, eli farsin sanoja. Opitut sanat liittyvät suurimmilta osin vaatteisiin.
– En aina tiennyt, että milloin pitää olla huivi päässä ja milloin ei. Joskus oli ok olla kuvauspaikalla ilman, joskus ei. Jos menin vaikka vessaan, niin (stylistit huusivat farsiksi), että "Jessica rakas, huivi!".