Netin DNA-testisivustot eivät ole huuhaata, mutta puutteita löytyy ja etiikka epäilyttää – "Siinä voi saada tietää, että omat sukujuuret ovat Tanskassa eivätkä omalta isältä"

"Ota yksinkertaisen DNA-testimme avulla selvää siitä, mitä geenisi kertovat sinusta."

"Löydä menneisyytesi."

"Selvitä etninen alkuperäsi ja löydä yhteisen DNA:n avulla sukulaisia, joiden olemassaolosta et ole ollut tietoinen."

"Hyödynnä 27 yksityiskohtaisen raportin tarjoamat terveystiedot."

Netissä eri sivustot tarjoavat mahdollisuutta selvittää sukujuuriaan DNA-testin avulla. Esimerkiksi My Heritage-, Ancestry- ja Family Tree DNA -nettisivujen kautta on mahdollista saada yksityiskohtaisia tietoja omista juurista ja taipumuksista perinnöllisiin sairauksiin sekä löytää uusia sukulaisia.

Lue myös: Tikku poskeen ja DNA-näyte postiin: Luopuvatko juuristaan kiinnostuneet suomalaiset tiedoistaan liian kevyin perustein?

Miten nämä palvelut sitten toimivat?

Yhdellä sivustoista 59 euron tarjoushinnalla saa kotiin DNA-testipakkauksen. DNA-näyte otetaan pyyhkimällä näytepuikolla posken sisäpintaa noin 45 sekunnin ajan. Toisella näytepuikolla otetaan varmistusnäyte.

Näytepuikot sijoitetaan näyteputkiin, jotka postitetaan sivuston DNA-laboratorioon analysointia varten. Neljässä viikossa tulokset ovat tilaajan nähtävissä erikseen turvalliseksi mainitulla verkkosivustolla.

Palvelussa näytteen lähettäjän oman DNA:n tietoja verrataan sivuston olemassa olevaan dna-tietokantaan.

Ihmiset siis antavat muitta mutkitta tietoja sekä itsestään että sukulaisistaan nettiin.

"Jos ole huolissasi vaikutuksista, älä käytä palvelua"

Palataan palvelua tarjoavan sivuston syövereihin. Yksityisyyskäytäntöjä avaavalla alasivulla kerrotaan palvelun tavoitteista seuraavaa (kirjoitus- ja kielioppivirheineen päivineen):

"Tavoitteemme on auttaa kaikki löytämään, säilyttämään ja jakamaan sukunsa historia. Saavutamme tämän tavoitteen käyttämällä Nettisivustomme resursseja ja tekemällä yhteistyötä laajan käyttäjäverkostomme avulla ympäri maailman. Se saattaa edellyttää henkilötietojen keräämistä, käsittelyä, säilyttämistä ja jakamista. Me haluamme varmistaa, että se tapahtuu vastuullisesti, läpinäkyvästi ja turvallisesti luottamuksesi ansaitsemiseksi."

Lue lisää: Suomalainen huippututkijan mukaan kaupalliset geenitestit lisäävät tietoa, mutta myös tuskaa

Käyttöehdoista löytyy myös varoitus lihavoidulla fontilla ja osin jopa kapiteeleilla.

"Sinun ei pidä olettaa, että tiedot, joita saatamme antaa sinulle, joko nyt tai geenitutkimuksen kehittyessä, ovat tervetulleita tai positiivisia. Näillä tuloksilla voi olla sosiaalisia, laillisia tai taloudellisia vaikutuksia."

"Lisäksi olet tietoinen siitä, että DNA-palvelun käytölläsi ja siihen liittyvien DNA-raporttien saamisella voi olla vakavia vaikutuksia paitsi sinuun, mutta myös perheenjäseniisi ja sukulaisiisi, koska heillä on osittain sama DNA kanssasi. Jos olet jollain tavoin huolissasi mahdollisista vaikutuksista, ÄLÄ KÄYTÄ DNA-palveluita."

Mutkat suoriksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Markus Perola ei näe tämäntyyppisissä tutkimuksissa, joita netin DNA-testipalveluissa tarjotaan, muutamia yksinkertaistuksia lukuun ottamatta mitään moitittavaa.

– On sellaisia nettipalveluita, joissa sukuhistoriaa ja perimää analysoimalla yhdistetään serkkuja ja kaukaisia serkkuja toisiinsa. Se on uudenlaista sukututkimusta. Ne ovat tieteellisesti aika vankalla pohjalla. Kerrotaan mutkat oikoen tietynlaisia asioita, Perola sanoo.

– Tällaisten palveluiden avulla voidaan selvittää vaikkapa parinsadan vuoden ajalta, että joku on esimerkiksi Suomen Tornionjokilaaksosta kotoisin. Tai esimerkiksi minä, joka on puoleksi venäläinen, kyllä nämä palvelut löytävät minun venäläisen puoleni sieltä Moskovan liepeiltä.

Lue lisäksi: Geneettinen sukututkimus yleistyy maailmalla – Suomessakin jo yli kymmenentuhatta sukujuurensa selvittänyttä

Perola tutkii kyseisiä asioita ammatikseen. Hän on ostanut monet tarjolla olevista testeistä sekä tehnyt ne.

– Otetaan esimerkiksi minun venäläinen puoleni. Yksi palveluista löytää sen paikan, mistä isäni suku on kotoisin, 50 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Toinen palvelu sijoittaa minut taas Baltiaan, tutkimusprofessori sanoo.

– Tämä on nyt akateemista arvailua, mutta luulen sen liittyvän siihen, että Baltian maissa on niin paljon ihmisiä, joilla venäläisiä sukujuuria ja jotka ovat jostain syystä ilmoittaneet olevansa baltialaisia. Nämä samat ihmiset käyttävät sitten näitä netin palveluja, jotka eivät pysty tukeutumaan mihinkään muuhun dataan, kuin siihen, mitä heillä on itsellään ja mitä ihmiset heille ilmoittavat.

Eli tällaiset sukuhistoriasivustot perustavat tietonsa pääosin siihen, mitä ihmiset niille kertovat.

– Ja jos tiedoissa on virheitä, niin ne tietysti kantautuvat tutkimuksen tulosten tulkintaan. Lyhyesti kiteytettynä: sivustojen tiedepuoli on ihan ok, mutta ne ovat hieman yksinkertaistettuja, Perola sanoo.

"Sinun perimäsi ei ole pelkästään sinun"

Näissä palveluissa, kuten geenitesteissä aina, on se vaara, että voi selvitä asioita, joihin ei ole valmistautunut.

– En näe näissä palveluissa mitään pahaa, mutta eettisiä arvelujakin pitää aina esittää. Siinä saattaa löytää tuntemattomia sukulaisia, lehtolapsia, tai vaikkapa saada tietää, että omat sukujuuret ovatkin Tanskassa eivätkä omalta isältä. Voi selvitä, että isä onkin tuntematon spermanluovuttaja tai että on ollut vaikkapa uskottomuutta, Markus Perola pohtii.

Yhdysvalloissa netin sukuhistoria- ja DNA-selvityspalvelujen avulla on jäljitetty rikollisia.

– Rikolliset eivät välttämättä anna omaa DNA:taan tällaisiin palveluihin, mutta syöttämällä palveluun rikospaikalta löytynyttä DNA:ta voidaan identifioida vaikkapa rikollisen kolmas serkku. Sen myötä taas voidaan aika pian pienentää epäiltyjen määrää ja lopulta saada rosvot kiinni, Perola sanoo.

– En tietysti itse näe rehellisenä ihmisenä pahaa siinä, että rosvot saadaan kiinni. Mutta ihmiset eivät välttämättä tajua sitä, että heidän perimänsä kertoo myös heidän sukulaisistaan. Sinun perimäsi ei ole pelkästään sinun, vaan se on osin myös monen muun. Se kannattaa sisäistää.

Lue myös: Annikka löysi lapsenlapsilleen isoisän dna-testin avulla – "Kädet täristen esitin asiani puhelimessa"

Sukuhistoria- ja DNA-selvityssivustojen avulla voi selvittää myös terveyteen, esimerkiksi kansantautien periytyvyyteen liittyviä asioita.

– Se on se toinen puoli ja sitä oma tutkimusryhmäni juuri tutkii aktiivisesti tällä hetkellä. Tällaiset palvelut nähdään tavallaan uutena työkaluna terveydenhuollossa, Perola toteaa.

– Tästä syystä teemme tätä tutkimusta: kaikki nämä palvelut ovat ottaneet varaslähdön. Kyse on uudesta lääketieteellisestä työkalusta, joka pitäisi alistaa tieteelliselle pitkittäistutkimukselle.

Perolan mukaan kyseessä on hieno uusi asia.

– Mutta kun sitä sovelletaan niin sanotusti oikeassa maailmassa, terveydenhuollossa, se voi olla jopa vahingollinen. Täytyisi tutkia ennen kuin aletaan hutkia.

"Ei huijausta eikä huuhaata"

Helsingin yliopiston lääketieteellisen genetiikan ja perinnöllisyyslääketieteen osaston opettaja, lääkäri Teppo Varilo pitää Markus Perolan tavoin nettipalvelujen dna-vastauksia melko luotettavina.

– Mutta yleensä yksittäistä asiaa on tutkittu ja tulkittu puutteellisesti. Terveydenhuollossa ja sairaaloissa tehdään yli 200 000 geenitestiä vuodessa terveydenhuollon kriteerein, Varilo kertoo.

– Mikäli nettigeenitestistä saa pelottavan vastauksen, tulee kääntyä omalääkärin puoleen, joka jokaisella on ainakin terveyskeskuksessa. Sieltä voidaan tarvittaessa konsultoida tai lähettää sairaalaan alan erikoislääkärille.

Suomen Sukututkimusseuran järjestökoordinaattori Juha Vuorela taas arvioi, että netin sukututkimus- ja dna-palvelut toimivat parhaiten silloin, kun perinteinen sukututkimus on jo tehty.

– Pelkällä netistä tilattavalla dna-tutkimuksella ei välttämättä pääse niin hirveän pitkälle, mutta kun siihen yhdistää perinteistä sukututkimusta, päästään paljon pidemmälle, Vuorela toteaa.

– Jos puhutaan vaikka suomalaisista, joita on tällä hetkellä noin 5,6 miljoonaa, niin olisiko dna-testin pohjalta sukututkimuksen tehnyt yksi, maksimissaan kaksi prosenttia kansasta. Eli hirveän pieni määrä. Dna-sukulaisuutta ei voi löytää sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole testiä tehnyt.

Lue lisää: DNA-tutkimuksessa yllätys: Ruotsista löytynyt viikinkitaisoturi olikin nainen – ”Tosielämän Xena”

Sukututkimusseuran järjestökoordinaattori mainitsee esimerkin omasta elämästään.

– Minun isäni isä oli avioton lapsi, joka kuitenkin aina kertoi tarinaa siitä, kuka hänen oikea isänsä oli. Tällaisen dna-palvelun kautta voidaan varmentaa, että oliko tämä tieto oikea vai niin sanotusti ”talvi-iltain tarinoita”, Juha Vuorela sanoo.

– Ne testit eivät missään tapauksessa ole huijausta eivätkä huuhaata. Täytyy vain olla tarpeeksi tietoa, että osaa analysoida tulokset.