Mainos

Bioetiikan neuvoston mukaan DNA:n muokkaus on nyt moraalisesti hyväksyttävää – voimmeko kohta muokata jälkeläisistämme superihmisiä?

6:39

Englantilainen Nuffieldin bioetiikan neuvosto on linjannut, että ihmisalkion DNA:n muokkaaminen voi olla moraalisesti hyväksyttävää, jos siitä on tulevaisuudessa lapselle hyötyä eikä manipulointi lisää eriarvoistumista.

Video: Kaliforniassa tehtiin viime vuonna kokeilu, jossa yritettiin muuttaa pysyvästi ihmisen geenistöä

Esimerkiksi lasten riskiä sairastua johonkin perinnölliseen sairauteen voitaisiin pienentää geenien muokkausten kautta.

Alkioiden - hedelmöittyneen soluryppään seuraava vaihe - muokkausta on jo kokeiltu laboratorioissa mutta niiden kehittämistä raskauteen asti ei kuitenkaan ole sallittu.

– Näkemyksemme on, että perimän muokkaus ei ole itsessään moraalisesti tuomittavaa. Ei ole mitään syytä sulkea sitä pois periaatteellisista syistä, neuvoston työryhmän puheenjohtajana toimiva Karen Young kertoi The Guardianin mukaan.

Raportti on kuitenkin joutunut kritiikin kohteeksi. The Guardianin mukaan sen on syytetty avaavan portit rajoittamattomalle geenien korjaukselle.

Newcastlen yliopiston bioetiikan professorin ja raportin kirjoitukseen osallistuneen Jackie Leach Scullyn mukaan geenien muokkaaminen sairauksien parantamiseen saattaisi marginalisoida ihmiset, joilla on sairauksia eivätkä he välttämättä saisi niin paljoa lääkinnällistä tukea.

”Kolmen ihmisen lapsi” syntyi vuonna 2000

Moderni teknologia mahdollistaa sen, että ihmisten geenejä voidaan muokata. Tutkijat voivat kirjoittaa DNA:n uudestaan esimerkiksi spermaan, munasoluihin tai alkioihin.

Maailmaan onkin jo syntynyt ”kolmen ihmisen lapsia” eli lapsessa on DNA:ta kolmesta ihmisestä. Näissä tapauksissa alkioita ei kuitenkaan ole muokattu, vaan munasolua.

Esimerkiksi vuonna 2000 Sharon Saarinen synnytti Yhdysvalloissa vauvan, Alanan. Tytön solu-DNA tuli hänen äidiltään ja isältään, mutta hänen mitokondrio-DNA:nsa tuli toiselta naiselta.

Mitokondriot ovat soluissa olevia soluelimiä, joilla on oma DNA:nsa, jonka vaurioituminen voi johtaa jopa tappaviin sairauksiin. Niiden muokkaaminen voi siis parantaa lapsen mahdollisuutta olla sairastumatta geneettistiin sairauksiin.

Yhdysvaltain hallitus kuitenkin kielsi tämän menetelmän turvallisuus- ja eettisyyssyistä vuotta myöhemmin.

Superälykkäitä lapsia?

Maailmanhistorian professori Yuval Harari on pohtinut teoksessaan Homo Deus, kuinka geenien muokkaukselle voi tapahtua sama kuin plastiikkakirurgialle, joka sai alkunsa sotilaan kasvovammojen hoidossa ensimmäisessä maailmansodassa.

Kirurgit huomasivat, että sotilaalle tehdyillä tekniikoilla voidaan hoitaa myös terveiden kasvoja. Tai ei hoitaa, vaan ”parannella.”

Harari pohtii, että alkuun geenienmuokkas voisi saada vastustusta, mutta kun sitä alettaisiin tehdä lapsen elinjäämisen turvallisuuden nimissä, siitä voisi tulla hyväksyttävämpää. Ja kun teknologia menee eteenpäin, myös entistä halvempaa.

Tämä on kuitenkin toistaiseksi scififantasiaa, sillä nykytekniikalla ihmisen ominaisuuksien, kuten älyn tai luovuuden, muokkaaminen ei ole mahdollista.

Poistaisitko tyttäreltäsi riskin sairastua masennukseen, jos voisit?

Hararin mukaan DNA:n siirtämistä seuraava askel voisi olla niiden korjaaminen. Hengenvaaraa aiheuttavien geenien lisäksi muokkauksen kohteeksi saattaisivat joutua sellaiset geenit, jotka aiheuttavat esimerkiksi liikalihavuutta tai tyhmyyttä.

– Geenitesti osoittaa, että tuleva tyttäresi on kaiken todennäköisyyden mukaan fiksu, kaunis ja mukava, mutta sairastaa kroonista masennusta. Etkö haluaisi pelastaa tyttäresi vuosien pahalta ololta koeputkessa tehdyllä nopealla ja tuskattomalla korjaustoimenpiteellä? Harari kysyy.

Tästä taas ei hänen mukaansa ole pitkä matka siihen, että aletaan parannella immuunipuolustusjärjestelmää, muistia ja luonnetta.

Punaista mattoa pitkin geenimuuntelun aikakauteen

Hallituksille voisi olla ongelmallista kieltää geenimuuntelu, koska jos muut valtiot sallivat sen, heille saattaa syntyä huomattavasti lahjakkaampia ihmisiä. Kyseisten valtioiden kanssa taas voisi olla hankala kilpailla.

– Kun tärkeä läpimurto on kerran tehty, ei ole mahdollista rajata sen käyttöä pelkästään sairauksien parantamiseen, Harari kirjoittaa.

Juuri tämän takia geenien muokkauksesta tulisi keskustella laajasti.

Briteissä toimiva bioetiikan neuvosto pyrkikin herättämään keskustelua ja rohkaisemaan tutkijoita tutkimaan aihetta; raportin tarkoitus ei ole vaikuttaa lainsäädäntöön.

Raporttia kritisoineen Marcy Darconskyn mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.

– Käytännössä he ovat levittäneet punaisen maton rajoittamattomalle geenien muuntelulle, geenitekniikan vastuullista käyttöä puoltavan Center for Genetics and Societyn johtaja kommentoi.

Tällä hän viittaa siihen, että vaikka järjestö tiedostaakin riskit, he eivät nouse kunnolla niitä vastaan.

Darconskyn mukaan tulevaisuus voi olla geenimuuntelun aikakautta, jolloin ihmiset luokitellaan sen mukaan, miten heitä on muokattu.

Korjattu 21.7. kello 10:50 kirjoitusvirhe Yuval Hararin teoksen nimestä. 

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.