Sukellusvenejahti voi alkaa epäilyttävästä äänestä – useimmiten tulos on tämä

– Suomi tarkkailee tällä tavoin aluevesiemme tiettyjä tärkeitä alueita, joilla sukellusveneet voisivat liikkua. Siinä mielessä Suomella on hyvä valmius, kommodori Aarnio arvioi STT:lle.

Hänen mukaansa sukellusvene-epäilyyn reagoitaisiin Suomen aluevesillä välittömästi.

– Tällöin paikalle lähtee sukellusveneen etsintään kykenevä pinta-alus.

On kuitenkin harvinaista, että epäilyttävää vedenalaista havaintoa olisi tarvinnut lähteä Suomessa selvittämään.

– Neljän vuoden komentajakaudellani aluevesillä ei ole tehty varmoja sukellusvenehavaintoja.

Aarnio myös muistuttaa, että meren pinnan alla syntyy luonnon aiheuttamia ääniä, joiden alkuperää on käyty joskus tarkistamassa. 

Ei kapteeni Nemoja 

Sukellusveneitä on Itämeren rannikkovaltiosta neljällä, Venäjällä, Ruotsilla, Saksalla ja Puolalla.

– Esimerkiksi Yhdysvaltain sukellusveneitä ei tietääkseni ole havaittu Itämerellä koskaan. Yhdysvaltain sukellusveneet on suunniteltu ensisijaisesti valtamerille, Aarnio täydentää.

Hänen mukaansa on niin ikään epätodennäköistä, että Itämerellä tavattaisiin yksityiskäytössä oleva sukellusvene. Tosielämän kapteeni Nemoja tuskin pinnan alla seilaa.

– Myöskään pienoissukellusveneet eivät ole yksityiskäytössä. Niitä valmistetaan joko sotilas- tai tutkimustehtäviin.

Kommodorin mukaan sotilaat käyttävät Itämerta rakenteilla olevien tai juuri valmistuneiden sukellusveneiden testaamiseen.

Aarnio kertoo, että Itämeren valtioilla ei ole käytännön yhteistyötä vedenalaisen toiminnan havaitsemisessa.

– Sen sijaan pintaliikenteen valvonnassa yhteistyötä tehdään. Kaikki muut rantavaltiot paitsi Venäjä ovat liittyneet sopimukseen, jolla pyritään luomaan yhtenäinen pintaliikenteen meritilannekuva.