Ukrainassa vierailevan presidentin mukaan voimannäytön sijaan tapaus voi kieliä Venäjän heikkoudesta. Kun ei ole muita keinoja, niin pitää harhauttaa.
Presidentti Alexander Stubbin mukaan on hyvin epätodennäköistä, että venäläisten droonien lentäminen Puolan ilmatilaan olisi ollut vahinko. Hänen mukaansa tapausta selvitetään parhaillaan.
– Kun selvitykset on tehty, niin varmasti kannattaa attribuoida (nimetä syyllinen), Stubb sanoi suomalaistoimittajille Kiovassa perjantaina.
Stubb kertoi saaneensa tuoreimmat tiedot tapauksesta Ukrainassa niin ikään vierailevalta Puolan ulkoministeriltä Radoslaw Sikorskilta.
Stubbin mukaan drooni-iskun voisi tulkita voimannäytön sijaan Venäjän heikkouden osoitukseksi tilanteessa, jossa se on jälleen aliarvioinut pahan kerran lännen tahtotilan ja yhtenäisyyden.
– Kun ei ole muita keinoja niin pitää harhauttaa, koska Venäjän eteneminen (Ukrainassa) on tällä hetkellä hidasta, Stubb perusteli.
Stubbin mukaan Puola ja sen Nato-liittolaiset toimivat tilanteessa ripeästi ja päättäväisesti.
Stubbin torstaina tavannut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vertasi tilannetta Krimin valtaukseen vuonna 2014 ja sanoi pelkäävänsä, että lännen vastareaktio Venäjälle jäisi tälläkin kertaa liian laimeaksi.
Stubb kertoi olleensa myös välikohtauksen jälkeen tiiviissä yhteydessä Puolustusvoimien johdon kanssa.
– Yksi johtopäätös on, että ilmapuolustuskykyä sekä Naton että EU:n kautta on vahvistettava, Stubb sanoi.
Suomella paljon opittavaa Ukrainalta
Stubbin mukaan droonit ovat yksi esimerkki siitä, että Suomella on myös paljon opittavaa Ukrainalta. Stubbin mukaan olikin hyvä, että vierailulla Ukrainassa oli mukana myös Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Kari Nisula.
– Hänellä on ollut mahdollisuus keskustella Ukrainan puolustusvoimien kanssa erilaisista kaksisuuntaisista yhteistyömahdollisuuksista, Stubb sanoi.
Hän mainitsi esimerkkinä, että Ukraina on nostanut oman droonituotantonsa käytännössä tyhjästä ennen sotaa neljään miljoonaan drooniin tänä vuonna.
– Meidän kannattaa varmaan lyödä tavalla tai toisella hynttyyt yhteen ukrainalaisten kanssa, Stubb arvioi.
Stubbin mukaan tilanne Puolan ja Suomen itärajoilla on hyvin erilainen, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö Puolankin tuoreesta välikohtauksesta voitaisi ottaa Suomessa oppia.
Presidentiltä kysyttiin myös kommenttia Ukrainan tuoreeseen iskuun Primorskiin eli Koivistoon lähellä Suomen rajaa. Stubbin mukaan Ukrainalla on täysi oikeus iskeä kauas Venäjälle infrastruktuuriin, joka rahoittaa Venäjän sodankäyntiä tai tuottaa sille välineitä.
– Suuri ero Venäjään tässä on se, että Ukraina ei iske siviileitä vastaan, Stubb sanoi.
"Rauha kulkee rintaman kautta"
Stubbin mukaan vierailulla Kiovaan tuli jälleen selväksi, että Ukraina haluaa rauhaa mutta Vladimir Putin ei. Siksi Ukrainan sotilaallista tukea ja Venäjän painostamista on lisättävä sodan kääntämiseksi enemmän Ukrainan eduksi.
– Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että tie rauhaan kulkee ainoastaan rintaman kautta, Stubb perusteli.
Hänen mukaansa Putin pitää saada havahtumaan siihen, että hänen sotilaalliset tavoitteensa ovat epäonnistuneet.
– Kun hän itse ymmärtää tämän, niin ehkä hän sitten on halukas tulemaan neuvottelupöytään, Stubb sanoi.
– Suomen tuki Ukrainalle ei ole heikkenemässä, hän totesi.
Aselepo tai tulitauko olisi edellytys sille, että länsimaiden kesken neuvotellut sotilaalliset turvatakuut voitaisiin ottaa käyttöön. Tiedot niistä eivät ole julkisia, mutta Stubbin mukaan sotilaallinen suunnittelu on edennyt hyvin.
– Ne numerot, joita olen itse nähnyt, näyttävät omasta mielestäni pelotteena oikein hyvältä, Stubb sanoi.
Hänen mukaansa Ukrainan turvallisuutta ei kuitenkaan ratkaise 10 000 tai 20 000 maahan tulevaa eurooppalaista sotilasta, vaan Ukrainan kokonaispuolustuskyky.
Ukrainaa tullaan vahvistamaan
Stubb sanoi myös, että Ukrainaa tullaan vahvistamaan kaikin mahdollisin keinoin, kunnes aikaan saadaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha.
– Pidämme huolen siitä, että Venäjä ei koskaan enää tee tätä uudestaan Ukrainalle.
– Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, että Putinin strateginen tavoite on epäonnistunut. Ukrainasta tulee eurooppalainen valtio – Ukrainasta tulee EU:n jäsen ja toivottavasti pitkällä aikavälillä myös Naton jäsen.
