Drooniasiantuntija Mikko Hyppönen pitää harhautumista mahdollisena, mutta Venäjän tahallisuutta silti todennäköisimpänä.
Puolan puolelle keskiviikkoyönä päätyneet venäläisdroonit aiheuttivat lännessä tyrmistystä ja tuomintaa, ja ne tulkittiin laajasti Venäjän uudeksi eskalaatioaskeleeksi sen konfliktissa Ukrainaa ja länttä vastaan.
Tapauksesta on esitetty erilaisia teorioita, ja yhden teorian mukaan droonit päätyivät Puolan puolelle vahingossa Ukrainan elektronisen häirinnän takia.
Droonipuolustusjärjestelmiä kehittävän suomalaisen Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pitää tätä teoriaa mahdollisena, mutta ei todennäköisimpänä selityksenä tämän viikon tapahtumille.
– Täällä Sensofusionissa tiedämme faktaksi, että siellä oli hyvin vahvaa paikannushäirintää juuri silloin tiistai-keskiviikkoyönä, Hyppönen kertoo STT:lle.
Ukraina tekee paikannushäirintää muutenkin puolustautuakseen Venäjän hyökkäyksiltä, mutta kyseisen yön dataa Hyppönen kuvailee poikkeukselliseksi.
– Meillähän on tietyn verran näkyvyyttä ihan konkreettisesti Ukrainaan, koska Sensofusionin laitteita käytetään Ukrainassa. Ja siellä oli poikkeuksellista häirintää tiistai-keskiviikkoyönä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut, että lennokit saattoivat päätyä Puolaan vahingossa. Puolan pääministeri Donald Tusk reagoi perjantaina sanomalla tietävänsä, että kyseessä ei ollut vahinko.
9:25
Lennokki voidaan ohjata harhaan
Puolaan päätyneet droonit vaikuttavat kuvien perusteella olleen valtaosin Geran-2-lennokkeja, jotka ovat Venäjällä valmistettuja ja muokattuja versioita Iranissa kehitetyistä Shaheed-lennokeista.
– Ne suunnistavat satelliittipaikannuksen avulla. Eli se ikään kuin mahdollistaisi tämän teorian, että ne olisivat harhautuneet väärälle puolelle, Hyppönen sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että myös selitys Venäjän tahallisesta teosta ja Naton reaktioiden testaamisesta on täysin mahdollinen. Se olisi looginen selitys 19 lennokin yhtäaikaiselle päätymiselle Puolaan.
– Tämä on ihan yhtä hyvä selitys tälle tiistai-keskiviikkoyön tapahtumalle kuin se, että se olisi vahinko. Mutta varmuutta meillä ei ole.
Vihollisen lennokkeja pystytään periaatteessa ohjaamaan häirinnän avulla väärään suuntaan. Yksittäiselle lennokille voidaan antaa väärennettyä signaalia niin, että se kuvittelee olevansa pois radaltaan ja kääntyy väärään suuntaan.
– Mutta kun puhutaan tämmöisistä suurista määristä niin kuin nyt on nähty, ei siellä mitään yksittäisiä drooneja pyritä ohjailemaan, vaan siellä pyritään yleisesti antamaan vääriä paikkasignaaleita, Hyppönen selvittää.
– Eli lähetetään väärennettyä paikkatietoa, joka on vahvempaa ja joka lähetetään voimakkaammalla teholla kuin oikeasti sieltä satelliiteista.
Riskit tiedossa
Vaikka teoria droonien päätymisestä Puolaan Ukrainan häirinnän takia olisi totta, Hyppönen ei usko Ukrainan halunneen tarkoituksella ohjata niitä Puolan puolelle.
– Tämä ei tuntuisi loogiselta, eikä ole mitään, mikä siihen viittaisi, Hyppönen sanoo.
Hyppönen arvioi ukrainalaisten kyllä tietävän, mitä riskejä lennokkien paikkatietohäirintään liittyy.
– Toki haittapuolena on se, että ne päätyvät aika satunnaisiin paikkoihin, ja siitä voi seurata täysin sivullisia ongelmia. Mutta on se silti parempi vaihtoehto varmasti kuin se, että ne osuvat kohteisiinsa.
Hän korostaa myös tilanteen pääsyyllistä.
– Pääsyy on se, että Venäjä lähettää tappavia drooneja vieraan maan ilmatilaan.