Perussuomalaisten asema kunnanvaltuustoissa vahvistui selvästi sunnuntaina, kertoo STT:n selvitys vaalien kuntakohtaisista tuloksista.
STT kävi läpi tiedot kolmesta suosituimmasta puolueesta kussakin Manner-Suomen 293 kunnassa. Vertailun perusteella eniten kärkisijoja sai tuttuun tapaan keskusta. Se sai eniten, toiseksi eniten tai kolmanneksi eniten ääniä peräti 227 kunnassa.
– Onhan tuo huima lukema, että puolue on edelleen suurin 187 kunnassa. Kuntakartan maantieteellinen yleisväri säilyi edelleen samana, tietoa arvioi Turun yliopiston apulaisprofessori Markku Jokisipilä.
Silti puolue menetti selvästi asemiaan: neljä vuotta sitten keskusta sai yli puolet valtuutetuista 81 kuntaan. Nyt tämä temppu onnistui enää 50 kunnassa.
Lue myös: Perussuomalaiset kahmi valtaa monin paikoin Suomea: "Lähdettiin hakemaan tuplausta ja meni vähän yli…"
Jokisipilä kuvaa muutosta dramaattiseksi, sillä lasku on prosentuaalisesti huomattava.
– Se tarkoittaa näissä kunnissa aivan uudenlaista poliittista kulttuuria.
PS:n nousu historiallisen suuri
Perussuomalaiset lisäsi viime vaaleista lähes 100 kuntaa, joissa se kuuluu kolmen suosituimman puolueen joukkoon.
Tällä tavalla mitattuna perussuomalaiset kiri suuruusluokassa kokoomuksen ja SDP:n rinnalle. Kukin kuuluu kärkikolmikkoon noin 175 kunnassa.
Vaikka perussuomalaiset oli suurin vain kuudessa kunnassa, tulos voi Jokisipilän mukaan silti antaa puolueelle vipuvartta valtakunnanpolitiikkaan.
– (Timo) Soinihan aikanaan käytti vuoden 2008 kuntavaaleja niin, että perussuomalaiset hankki silloin monet sellaiset ehdokkaat, jotka menivät vuonna 2011 ensimmäisessä jytkyssä eduskuntaan, Jokisipilä sanoo.
Lue myös: Puolueiden suurimmat ääniharavat julki – joukossa yllätysnimiä
Laskelma ei huomioi vaaliliittoja, vaan se seuraa puolueille suoraan osoitettua tukea. Pienissä kunnissa toiselle tai kolmannelle paikalle voi tosin päästä pienelläkin valtuutettujen määrällä.
Valtakunnallisesti perussuomalaisten 1 350 valtuutetun tulos jäi sata paikkaa SDP:stä, joka puolestaan jäi sata paikkaa kokoomuksesta. Selvästi eniten edustajia sai keskusta, noin 2 450 valtuutettua.
Vaalit voittanut kokoomus sai eniten ääniä 39 kunnassa, joten se kerrytti kymmenen ykkössijaa lisää. Yhteensä kärkikolmikoissa sen asema harveni noin viidessä kunnassa.
SDP putosi määrällisesti, vihreät suhteellisesti
Pääministeripuolue SDP menetti jalansijansa lähes 50 kunnan kärkikolmikossa, enemmän kuin mikään muu puolue.
Samoin vasemmistoliitto pääsi kärkikolmikkoon enää 37 kunnassa, kun viimeksi sama tapahtui 68 pitäjässä. Tässä näkyy Jokisipilän mukaan niin puolueen kuin yhteiskunnan keskittyminen yliopistokaupunkeihin.
– Kun menee SKDL:n aikaan, siinä oli edustettuna hyvin sekä älykkö- että duunariosasto. Nyt kun perinteisiä teollisuusduunareita on yhä vähemmän, kyllä se näkyy tässä ja samoin SDP:n kannatuksessa.
Kärkikolmikoissa suhteellisesti selvästi eniten heikentyi vihreät. Neljä vuotta sitten puolue oli suurin Jyväskylässä ja Nokialla. Kakkospaikkoja irtosi viisi ja kolmossijoja 20.
Nyt se ei ollut suurin missään ja kärkikolmikkoon se löysi tiensä enää seitsemässä kunnassa.
– Isot yliopistokaupungit ovat olleet vihreille perinteisesti se, missä isot vaalivoitot on otettu. Nyt se menetti niissä useita paikkoja, Jokisipilä sanoo.
RKP oli jälleen suurin 23 kunnassa. Niistä 12:ssa se sai yli puolet paikoista. Yli puolet paikoista kuntansa valtuustoon haalivat myös Luodon kristillisdemokraatit ja yhteislista Pyhärannassa.
Vaalien välissä kuntamäärä on vähentynyt kahdella.