Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas hymyilee maanantaina tyytyväisenä. Hän oli ehdolla Kokkolan valtuustoon ensimmäistä kertaa, eikä äänisaaliissa ole moittimista: yli tuhat ääntä.
– Lähdettiin hakemaan tuplausta ja se meni tosiaan vähän yli siitä… Täytyy olla tyytyväinen, sanoo mies.
Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka rynnisti eduskuntaan yli 13 000 äänen voimin. Sittemmin hän on tullut tunnetuksi ahkerana some-poliitikkona, joka raportoi eduskunnan tekemisistä ja tekemättä jättämisistä videoklippien avulla tämän tästä.
Nyt hän asettui ehdolle Kokkolassa, mikä osoittautui onnistuneeksi operaatioksi. Perussuomalaisten kolme valtuustopaikkaa vaihtui seitsemään paikkaan, jossa paikkoja vietiin eniten keskustalta – tosin muutkin puolueet menettivät ääniä.
– Me lähdemme nyt tekemään täällä perussuomalaista politiikkaa. Uusi valtuusto katsoo asioita uusin silmin ja vähän perussuomalaisemmin silmin, linjaa Peltokangas.
Tarkemmin Peltokangas ei politiikan sisältöä määrittele: ihminen edellä ja asia kerrallaan mennään. Hän uskoo, että perussuomalaisten voittokulku maakunnissa jatkuu myös tulevissa vaaleissa.
– Vaikea tietysti ennustaa, mutta jos me nyt katsomme tätä nykyistä hallituspolitiikkaa, mitä keskusta harrastaa, niin eihän siitä ole mitään hyötyä maaseudulle, arvioi Peltokangas.
Luoto on Suomen kristillisdemokraattisin
Maakuntien Suomi on näiden kuntavaalien jälkeen poliittiselta värikartaltaan muuallakin toisen näköinen. Luodon kunnan suurimmaksi puolueeksi nousi kristillisdemokraatit.
– Tämä on kyllä hieno uutinen. Itse asiassa tämä tavoite asetettiin jo kaksikymmentäviisi vuotta sitten, kun kristillisdemokraatit alkoi toimia Luodossa, kertoo puolueen ääniharava, kansanedustaja Peter Östman.
Kun kristillisdemokraatit kasvatti suosiotaan näissä vaaleissa, sen 13 valtuustopaikkaa vaihtui 14 paikkaan. Kunnassa RKP:llä on nyt 9 paikkaa ja SDP:llä 9 – kristillisdemokraateilla on siis hallussaan yksinkertainen enemmistö.
– Tällainen nousu ei tapahdu yhtäkkiä, vaan se vaatii pitkän aikavälin työskentelyä ja tavoitteita, kuten muissakin puolueissa. Eihän perussuomalaisten nousukaan tapahtunut yhdessä yössä, vaan se lähti käyntiin vasta 2000-luvulla, sanoo Östman.
Luoto tunnetaan erilaisten mittausten perusteella Suomen onnellisimpana kuntana, jossa on vähiten rikoksia, maksuhäiriöitä ja avioeroja. Nyt se on myös Suomen kristillisdemokraattisin kunta, mutta toteutuuko demokratia kolmen puolueen hallitsemassa kunnassa?
– Kyllä kolme puoluetta on ehdoton minimi. Parempi olisi, jos puolueita olisi neljä-viisi. Sen sijaan kymmentä puoluetta ei minusta kuntapolitiikassa tarvita, sanoo Östman.
Kuntapolitiikka muuttuu
Maakuntakeskuksessa Kokkolassa ei ole totuttu suureen perussuomalaisten määrään päättävissä elimissä. Nyt kun puolue sai yli puolet lisää paikkoja, kaupunkilaiset uskovat jonkin muuttuvan.
– Kun ääniä tuli noin paljon, kyllä siellä varmaan jonkin verran tulee muutoksia. Ja ihan hyvä, että tulee uusia päättäjiä, tuumaa torikauppias Hilkka Typpi.
Mikko Mehtälä on pannut merkille saman mullistuksen.
– Onhan se hyvä, että tulee uutta verta. Tulee uusia edustajia, paljon myös uusia nuoria, huomauttaa Mehtälä.
Kaupunkilaisilla on jo vinkkejä uusille päättäjille. Timin Grillin Foni Dang Woo toivoo kaupungilta myönteisempää suhtautumista yrittäjiin.
– Se, että paikallisesti ajateltaisiin enemmän yrittäjiä etuja miettimällä mitä hän itse tekisi, jos olisi yrittäjä, kuvailee Foni Dang Woo.
Varmaa on, että valtuuston kokouksiin saadaan entistä enemmän väriä, kun perussuomalaiset kiilasi itsensä vanhojen valtapuolueiden väliin. Yksi murhe vaaleista jäi vaivaamaan: paikallinen äänestysprosentti jäi 54 prosenttiin.
– Se harmittaa kyllä. Näissä somevaaleissa poliitikot jäivät kotiin pyörittelemään peukaloitaan ja kansalta jäi vaalihypetys kokematta, arvioi Peltokangas.