Kuntavaaleissa annettiin vahva viesti kaupunkilaispuolueiden puolesta Etelä-Suomen kaupungeissa, arvioi aluetutkija Timo Aro.
Myös Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri sanoo, että kaupungeissa ei-kampanjat yksittäisiä rakennushankkeita tai liikennejärjestelyjä vastaan eivät toimineet.
Kartta
Kartassa kunnan väri on valittu sen perusteella, mikä on kunnan suurin puolue kuntavaalituloksen perusteella. Painamalla kuntaa avaat tietolaatikon, jossa kerrotaan tarkemmin puolueiden ääniosuuksista kunnissa.
– Vaaleissa annettiin kyllä-ääni kaupunkien hallitulle kasvulle ja kehitykselle, Haveri sanoo.
Hänen mukaansa kyseessä olivat aidot kunta- tai kaupunkivaalit, sillä paikalliset kysymykset vaikuttivat. Kolmella suurimmalla puolueella on omat kaupunkinsa, mutta vihreät nousi suurimmaksi Jyväskylässä ja RKP kasvatti etumatkaansa Vaasassa. Suurimmassa osassa kaupungeista äänestysprosentti nousi.
– Kaupungeissa on puhuttu aiempaa enemmän kaupunkiympäristöstä, rakentamisesta ja liikenteestä eli teemoista, joissa vihreät ovat profiloituneet asiantuntijoina tai ainakin kantaa ottavina, Haveri sanoo.
Aron mukaan väestön keskittyminen kaupunkiseuduille näkyy, sillä niiden ulkopuolella menestyminen ei enää riitä vaalivoittoihin. Aro kuitenkin huomauttaa, että keskusta menestyi suhteellisen hyvin maaseutualueiden ympäröimissä kaupungeissa, kuten Seinäjoella ja Kokkolassa. Myös Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä keskusta jatkaa suurimpana kuntapuolueena.