Tältä kunta-Suomi nyt näyttää – kokosimme vaalitulokset interaktiiviselle kartalle

Myös Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri sanoo, että kaupungeissa ei-kampanjat yksittäisiä rakennushankkeita tai liikennejärjestelyjä vastaan eivät toimineet.

Kartta

Kartassa kunnan väri on valittu sen perusteella, mikä on kunnan suurin puolue kuntavaalituloksen perusteella. Painamalla kuntaa avaat tietolaatikon, jossa kerrotaan tarkemmin puolueiden ääniosuuksista kunnissa.

– Vaaleissa annettiin kyllä-ääni kaupunkien hallitulle kasvulle ja kehitykselle, Haveri sanoo.

Hänen mukaansa kyseessä olivat aidot kunta- tai kaupunkivaalit, sillä paikalliset kysymykset vaikuttivat. Kolmella suurimmalla puolueella on omat kaupunkinsa, mutta vihreät nousi suurimmaksi Jyväskylässä ja RKP kasvatti etumatkaansa Vaasassa. Suurimmassa osassa kaupungeista äänestysprosentti nousi.

– Kaupungeissa on puhuttu aiempaa enemmän kaupunkiympäristöstä, rakentamisesta ja liikenteestä eli teemoista, joissa vihreät ovat profiloituneet asiantuntijoina tai ainakin kantaa ottavina, Haveri sanoo.

Aron mukaan väestön keskittyminen kaupunkiseuduille näkyy, sillä niiden ulkopuolella menestyminen ei enää riitä vaalivoittoihin. Aro kuitenkin huomauttaa, että keskusta menestyi suhteellisen hyvin maaseutualueiden ympäröimissä kaupungeissa, kuten Seinäjoella ja Kokkolassa. Myös Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä keskusta jatkaa suurimpana kuntapuolueena.

SDP kiri teollisuuskaupungeissa

Aron mukaan on huomattavaa, että vihreät menestyi opiskelukaupunkien lisäksi keskuskaupunkien kehyskunnissa, joista monessa puolue nousi 10–15 prosentin tasolle. Vihreät menestyi erityisesti kehyskunnissa, joissa on korkea koulutustaso.

Kaupungistumisen vaikutus vaalitulokseen ei liity vain muuttoliikkeeseen kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, Aro sanoo.

– Jatkomuutot tapahtuvat usein saman kaupunkialueen sisällä, jolloin alueet kasvavat ja laajenevat. Ehkä poliittiset askelmerkit näkyvät hieman eri tavalla, ja vihreät on esimerkki, kuinka hitaasti muutos tapahtuu, Aro sanoo.

Esimerkiksi Tampereen ympärillä vihreiden kannatus nousi 7–11 prosenttiyksikköä Nokialla, Vesilahdella, Akaassa, Kangasalla ja Ylöjärvellä.

– Nyt ensimmäistä kertaa vihreät levittäytyi laajemmalle alueelle kuin keskuskaupunkeihin tai niiden ihan välittömään läheisyyteen, Aro sanoo.

Haverin mukaan vihreiden nousussa ja perussuomalaisten laskussa on kyse äänestä suvaitsevaisuudelle. Aro sanoo, että ero etelän ja pohjoisen kaupunkien välillä liittyy myös osittain arvoihin.

– Siellä missä kokoomus on vahva, myös vihreät on vahva. Siellä missä keskusta on vahvin, vihreät on heikkoja, Aro sanoo yhteydestä.

Hän nostaa esiin myös kokoomuksen tappion ja SDP:n nousun teollisuustaustaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Porissa, Kotkassa, Lahdessa ja Varkaudessa kokoomus menetti ja SDP nosti kannatustaan. 

Huomasitko nämä yksityiskohdat?

Kuntavaaleissa löytyy aina paikallisia erikoisuuksia, kuten eduskuntapuolueiden ulkopuolelta nousevia pienpuolueita ja paikallisia ääniharavia. Tässä muutamia nostoja sunnuntain tuloksista.

Maahanmuuton vastustajia putosi

Maahanmuuton äänekkäitä vastustajia tippui valtuustoista. Perussuomalaisista erotettu Terhi Kiemunki ei tullut valituksi valtuustoon Tampereella. Espoossa Seppo Huhta (ps.) putosi varasijalle. Turussa yhteislista sinivalkoiset–sitoutumattomat ei saanut paikkaa, kun Olavi Mäenpää tippui valtuustosta. Hän sai 779 ääntä.

Maahanmuuton vastustajia suositussa Uuninpankkopoika -blogissaan kritisoiva Saku Timonen (sd.) sai Pohjois-Karjalan Juuassa neljänneksi eniten ääniä, ja 89 ääntä riitti Timoselle valtuustopaikan uusimiseen.

Vaasassa selkeä äänikuningas

Vaasassa kansanedustaja Joakim Strand (r.) keräsi peräti 4 381 ääntä eli 13,4 prosenttia kaikista äänistä. Vain kolme puoluetta sai enemmän ääniä kuin Strand yksin.

RKP:n vaalivoittoon siivitti osin Vaasan keskussairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämisen puolustaminen. Hallitus aikoo lakkauttaa Vaasan keskussairaalan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen osana sote-uudistusta.

SDP:n puoluesihteeri jäi rannalle

Kolmen suurimman puolueen puoluesihteereistä Jouni Ovaska oli keskustan ääniharava Tampereella. Ovaska sai 899 ääntä, joilla hän ohitti Tampereella 879 ääntä saaneen kansanedustaja Mikko Alatalon (kesk.). SDP:n helmikuussa valittu puoluesihteeri Antton Rönnholm sai Helsingissä 285 ääntä, jolla valtuuston ovet eivät auenneet. Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen ei ollut ehdolla, mutta hänen puolisonsa Herttaliisa Tuure (kok.) pääsi Espoossa varasijalle.

Kittilässä oma voittajansa

Kriisien keskellä olleessa Kittilän kunnassa iso osa valtuustopaikoista meni uusiksi. Kuntavaalien paikallinen voittaja on Oikeudenmukainen Kittilä -lista, joka sai läpi kuusi valtuutettua ja on toiseksi suurin valtuustoryhmä. Äänikuningattareksi nousi kyseisellä listalla ollut Inkeri Yritys, joka kahmaisi yli 12 prosenttia Kittilässä annetuista äänistä. Yritys on kunnallispolitiikan konkari, ja hän on edustanut aiemmissa vaaleissa vasemmistoliittoa. Keskusta piti paikkansa Kittilän suurimpana puolueena 31,6 prosentin osuudella, mutta menetti kolme paikkaa verrattuna edellisiin kuntavaaleihin.

Korsnäs RKP:n hallussa

Pienemmissä kunnissa näkyy esimerkiksi yhden puolueen yksinvaltaa sekä pienillä äänimäärillä valtuustoon tai varasijalle yltämisiä. Esimerkiksi Pohjanmaalla Korsnäsin valtuusto on täynnä RKP:n edustajia, kun puolue keräsi lähes 95 prosenttia kunnan äänistä.

Liberaalipuolue sai Parikkalassa 13,8 prosenttia äänistä ja nousi kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Puolue sai Etelä-Karjalassa sijaitsevan Parikkalan valtuustoon neljä paikkaa. Liberaalipuolueen Jouni Kiviaho oli Parikkalassa puolueensa ääniharava. Keskusta sai äänistä 42,3 prosenttia ja pysyi kunnassa selkeästi suurimpana.

Keuruulla SDP:n Tuomo Kylliäinen sai nolla ääntä, mutta pääsi silti varasijalle.