STT:n lukiovertailun paras oli tänä keväänä pieni Savukosken lukio Lapissa. Savukoskelta kirjoitti tänä vuonna kaksi ylioppilasta. Viime vuonna lukio oli vertailussa sijalla 23.
Rehtori Jukka Taipale selittää onnistumista sillä, että opiskelijaa pitää aina kuunnella.
– He eivät voi tietenkään päättää kaikesta, mitä tekevät, mutta heillä on oltava tunne siitä, että heitä kuunnellaan. Se saattaa olla meidän vahvuutemme täällä, koska tällaisella pienellä kylällä tunnemme kaikki toisemme hirveän hyvin, rehtori sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:30
– Koska ylioppilaskirjoitukset ovat vain kerran elämässä, halusin panostaa niihin. Kaikkien kurssien keskeisimmät asiat kertaamalla pääsee jo pitkälle, kun valmistautumisen aloittaa tarpeeksi ajoissa, kertoo Onni Paananen, toinen Savukoskella lakitettavista.
Rehtori Taipaleella on kannustavia terveisiä kaikille niille, joilla ylioppilaskirjoitukset ovat vielä edessä.
– Suomessa lukiot ja opettajat ovat erinomaisen hyviä ja tasalaatuisia. Viime kädessä menestys lukiossa on itsestäsi kiinni, ei siitä, missä lukiossa olet.
STT:n valtakunnallisen lukiovertailun 20 kärkilukiota
1. Savukosken lukio, Savukoski, Lappi
2. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina, Varsinais-Suomi
3. Topeliusgymnasiet i Nykarleby, Uusikaarlepyy, Pohjanmaa
3. Katedralskolan i Åbo, Turku, Varsinais-Suomi
5. Savitaipaleen lukio, Savitaipale, Etelä-Karjala
5. Helsinge gymnasium, Vantaa, Uusimaa
7. Tiirismaan lukio, Lahti, Päijät-Häme
8. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo, Uusimaa
9. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki, Pohjanmaa
10. Porkkalan lukio, Kirkkonummi, Uusimaa
11. Kotka svenska samskola, Kotka, Kymenlaakso
12. Iitin lukio, Iitti, Kymenlaakso
13. Hangö gymnasium, Hanko, Uusimaa
13. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen, Uusimaa
13. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, Uusimaa
16. Sipoon lukio, Sipoo, Uusimaa
16. Olarin lukio, Espoo, Uusimaa
18. Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukio, Kuhmoinen, Keski-Suomi
18. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki, Uusimaa
Ajanhallinta kantoi hedelmää
Todellisen huippukirin veti viime keväänä sijalla 272 ollut Suomen kristillisen yhteiskoulun lukio, jonka yhdeksän kirjoittajaa nostivat lukionsa nyt toiselle sijalle.
Abiturientti Mikael Takamaan mukaan yksi syy menestykseen on se, että aiemmista matalista sijoista sisuuntuminen on saanut kaikki yrittämään kovemmin.
– Meidän porukallamme on tiettyä tervettä tavoitteellisuutta, mutta iso osa on ollut opettajien halulla prepata meitä myös työajan ulkopuolella. On tärkeää, että opettajat tuntevat opiskelijat ja ovat vilpittömästi kiinnostuneita heidän menestyksestään, Takamaa kertoo.
Kaarinalaislukion rehtori Leif Hongisto puolestaan kiittelee opiskelijoidensa asennetta.
– Jos opiskelijoilla itsellään ei ole intoa ja halua omaksua tietoa, opettaja saa seistä vaikka päällään eikä tuloksia tule.
Nuoremmille ikäpolville abiturientti Takamaa antaa yhden vinkin: lukusuunnitelman tekeminen on hyvä idea.
– Kannattaa ehdottomasti aikatauluttaa lukeminen, hajauttaa se pitkälle ajanjaksolle ja seurata suunnitelmaa määrätietoisesti. Silloin tietää, ettei tarvitse olla koko päivää lukemassa, vaan vapaa-aikaa jää paljon ja lukeminen on mielekästä.
Kouluviihtyvyys on tärkeää
Jaetulle kolmannelle sijalle kipusivat ruotsinkieliset Turun Katedralskolan ja Uusikaarlepyyn Topeliusgymnasiet. Molemmat olivat myös viime vuonna kymmenen parhaan joukossa. Katedralskolanissa kirjoituksiin osallistui 86 ja Topeliusgymnasietissa 24 opiskelijaa.
Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen pitää erityisen tärkeänä sitä, että niin opiskelijat kuin opettajatkin viihtyvät koulussa.
– Yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuu niin paljon, että hyvinvointi pitäisi nostaa vielä nykyistäkin tärkeämpään osaan. Lukion tavoitehan on, että sen käyneistä opiskelijoista tulee hyviä ja hyvinvoivia ihmisiä, jotka pärjäävät yhteiskunnassa. Se on tärkeämpää kuin se, että saa laudatureita tai hyviä numeroita, Pärnänen sanoo.
Lue myös:
STT:n vuotuisessa lukiovertailussa verrataan lukioiden ylioppilaskirjoitusten keskimääräisiä tuloksia kolme vuotta aiemmin lukiossa aloittaneiden yläkoulun päättötodistuksen keskiarvoon. Näin voidaan ottaa huomioon opiskelijoiden lähtötaso ja lukion vaikuttavuudesta saadaan selkeämpi kuva.