Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Lukiovertailu: Ruotsinkieliset lukiot veivät kärkisijat – missä menestyksen salaisuus oikein piilee?

Arkistokuva
ArkistokuvaAll Over Press
Julkaistu 04.12.2021 02:00

MTV UUTISET – STT

Tämänvuotisessa STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot menestyivät jälleen huomattavan hyvin.

Vertailun 345 lukiosta vain 33 on ruotsinkielisiä, mutta suurten lukioiden kärkikymmenikköön niistä löysi tiensä 7 ja pienten kärkikymmenikköön 4.

Suurten lukioiden vertailu ei tuonut yllätyksiä: Turun Katedralskolan pitää kärkisijaa jo neljättä vuotta. Pienistä lukioista ykkössijalta löytyy porilainen Björneborgs svenska samskola, joka oli kevään vertailussa kakkossijalla.

8:02Nuoria vaivaa paitsi oppimisvaje myös hyvinvointivaje – Lukiolaisten liitto vaatii tukiopetuksen lisäämistä kouluihinNuoria vaivaa paitsi oppimisvaje myös hyvinvointivaje – Lukiolaisten liitto vaatii tukiopetuksen lisäämistä kouluihin (30.8.2021)

STT:n syksyn vertailussa verrataan vuoden aikana ylioppilastutkinnon suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia heidän ikäluokkansa peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin.

Ruotsinkielisten menestyksen syitä ei tarkalleen tiedetä

Ruotsinkielisten lukioiden yliedustuksen syistä vertailun kärjessä ei ole tiettävästi tutkimustietoa. Selitykseksi on tarjottu ainakin mahdollista eroa kielitaidossa: useimmat ruotsia äidinkielenään puhuvat osaavat suomea paremmin kuin suomenpuhujat ruotsia.

Lisäksi ruotsi on muun muassa englannin ja saksan sukulaiskieli, mikä voi helpottaa näiden kielten oppimista.Toiseksi vaikuttavaksi tekijäksi on arvioitu sitä, että ruotsinkielisiä oppilaitoksia on vähemmän kuin suomenkielisiä, joten tietyn paikkakunnan ruotsinkieliset lukiolaiset ovat todennäköisesti tunteneet valtaosan toisistaan jo aiemmilla koulutusasteilla.

Björneborgs svenska samskolan yläasteen ja lukion rehtori Susanna Blomquist arvelee, että kummatkin selitykset ruotsinkielisten lukioiden menestykselle kuulostavat uskottavilta. Heillä osa opiskelijoista on ollut saman katon alla jo päiväkodissa.

–  Meidän oppilaat ovat istuneet potalla yhdessä. Se on hyvä asia, että he tuntevat toisiaan, mutta välillä vaihtelu virkistäisi. He kuitenkin uskaltavat puhua toisilleen ja sillä tavalla, Blomquist kertoo.

Suomenkielisistäkin kodeista ruotsinkieliseen lukioon

Björneborgs svenska samskolan opiskelijoiden kielitausta ei kuitenkaan ole Blomquistin mukaan yhtä yhtenäinen kuin luulisi.

–  Sanoisin, että suurin osa meidän oppilaistamme on suomenkielisiä, eli molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä. Vanhemmat tekevät tietoisen valinnan, kun he laittavat lapset tänne meille. Luulen, että vanhemmatkin tukevat aika paljon oppilaita, koska heille on tärkeää, että oppilaat pärjäävät, hän sanoo.

Opiskelijoiden kielitaitoa Blomquist kehuu oikein hyväksi.

Hän myös uskoo, että STT:n lukiovertailussa menestystä on tuonut myös se, että Björneborgs svenska samskolaan pääsee jo seitsemän keskiarvolla.

–  Ei meillä ole vain huippuoppilaita, vaan kaikenlaisia oppilaita.

Ryhmähengellä on väliä

Katedralskolanissa lukiourakkansa tänä syksynä taakseen jättävä Emilie Pärnänen katsoo, että ainakin yksi syy Katedralskolanin hyviin sijoituksiin on todella hyvä ryhmähenki.

–  Me olemme kaikki kavereita. Opettajat ja oppilaat eivät ole perinteisesti erikseen, vaan tunnemme toisemme. Se vaikuttaa paljon siihen, onko kiva tulla kouluun ja kuinka hyvin siellä pärjää. Kyllä se ilmapiiri vaikuttaa tosi paljon, hän sanoo.

Hän arvelee myös, että osansa ryhmähengen luomisessa on runsailla mahdollisuuksilla ryhmätöihin ja yhteisprojekteihin.

Lukio-opinnoissaan vielä taivaltavia hän kehottaa ottamaan lukiovuosista ilon irti.

–  Jos muistaa nauttia ja pitää hauskaa, niin kyllä se siitä.

Lisää aiheesta:

STT:n lukiovertailun kärki Etelä-Karjalasta ja Varsinais-SuomestaSTT:n vertailu: Tässä ovat suurten ja pienten lukioiden kärkikymmenikötSyksyn ylioppilaskirjoitukset eivät tuoneet suuria muutoksia lukiovertailuun – valtiontuella tilkitään koronatilanteen tuomia oppimisvaikeuksiaSTT:n lukiovertailun kärkikaksikko muistuttaa jaksamisen tärkeydestä – "Luokassa pitää tuntea olevansa turvassa"STT:n lukiovertailun ykköspaikan napanneen koulun rehtori: "Opiskelijoilla on oltava tunne, että heitä kuunnellaan"Lukiolaisista käydään kovaa kilpaa – opiskella voi myös bisneslukiossa
LukiovertailuOpiskeluLukioKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Lukiovertailu
  • 1.9.07:16
    Lukio

    Helsinkiläisten on entistä vaikeampi päästä lukioon kotikaupungissaan – yhä useampaa kutsuu "kymppiluokka"

  • 31.5.02:00
    Päättäjäiset

    Suuret ja pienet lukiot pantiin paremmuusjärjestykseen – pienten puolella paras löytyy Tuusniemeltä

  • 31.5.02:00
    Päättäjäiset

    Tässä ovat Suomen parhaat lukiot maakunnittain – löydätkö omasi?

  • 05.12.202402:00
    Lukio

    STT:n lukiovertailun kärki Etelä-Karjalasta ja Varsinais-Suomesta

  • 05.12.202402:00
    Lukio

    Tässä ovat koko maan ja maakuntien kärkilukiot – katso lista!