Onnea Ähtäri ja Parainen! Täältä löytyvät lukiovertailun voittajat

STT:n lukiovertailun kärkilukiot ovat tänä keväänä suurista lukioista Pargas svenska gymnasium Paraisilta ja pienistä lukioista Ähtärin lukio.

Pargas svenska gymnasiumille kyseessä on vuoteen 2014 ulottuvan tilastohistorian paras tulos. Ähtärin lukio taas oli ykkössijalla myös keväällä 2016.

Pargas svenska gymnasiumista tutkintonsa sai valmiiksi 58 lukiolaista, Ähtärin lukiosta 12. Lukiovertailussa suurten ja pienten lukioiden rajaksi on määritelty 50 valmistuvaa ylioppilasta.

STT:n lukiovertailussa verrataan lukiolaisten peruskoulun päättötodistusten keskiarvoja ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Huomioimalla näin opiskelijoiden lähtötaso saadaan osviittaa siitä, millainen vaikutus kullakin lukiolla on ollut oppimiseen.

Tasaista laatua

Suomen lukiokoulutus on vertailun perusteella hyvin tasalaatuista: vertailun 344 lukiosta 296:n vertailuluvut mahtuvat yhden arvosanan kokoiselle alueelle. Jos keskimääräisen lukion yo-keskiarvo siis nousisi tai laskisi puolella arvosanalla, lukio pääsisi joko aivan kärjen tuntumaan tai vertailun hännille.

Millaista opiskelu sitten on ollut vertailun keskipaikkoja pitävissä "aivan tavallisissa lukioissa"?

Lukiotaipaleensa päättävä Siru Jakobsson Loviisan lukiosta kertoo nauttineensa etenkin vanhojentansseista ja useista ulkomaanmatkoista, joihin lukion kautta oli mahdollisuus. Loviisan lukion pieni koko oli myös miellyttävä.

– Kun meitä on ollut vain 17, se on ollut tosi turvallista. On uskaltanut helposti puhua ja olla yhdessä tunneilla. Suurimman osan kanssa olen ollut jo eskarista ellei päiväkodistakin lähtien, niin kaikki olivat tuttuja, Jakobsson sanoo.

Ikävintä lukio-opiskelussa oli kova stressi kirjoituksista ja koeviikoista.

Lehtikuva

Siru Jakobsson valmistui Loviisan lukiosta.

Pelottavaa ja mukavaa

Turun klassillisen lukion taakseen jättävä Mikael Enbergin tunnelmat ovat kaksijakoiset. Tänä keväänä valmistuvat ovat ensimmäinen laaja ikäluokka, jolle joko lukion tai ammattikoulun suorittaminen on ollut pakollista. Enberginkin oppivelvollisuus on nyt suoritettu loppuun.

– Nyt on tosi jännä fiilis, kun on niin sanotusti vapaa. Kukaan ei enää sano, mitä pitäisi tehdä, eikä kellään muulla ole suunnitelmaa siitä, että mitä tulen tekemään. Nyt pitäisi itse tehdä, ja se on samaan aikaan pelottavaa ja tosi mukavaa ja jännittävää, hän kertoo.

Enberg muistelee lämmöllä myös toimintaa opiskelijakunnan hallituksessa. Hän oli sen kautta mukana järjestämässä parhaimmillaan satojen ihmisten tapahtumia.

– Suosittelen (opiskelijakunnan toimintaa) kaikille, jotka ovat vähänkään innostuneita mistään tuollaisesta. Se antaa hyviä ystäviä ja opettaa paljon sellaista, mitä tavalliset lukio-opinnot eivät ehkä pysty antamaan, hän kertoo.

Turun klassillisesta lukiosta valmistunut Mikael Enberg oli opiskelijakunta-aktiivi.

Lukiolaiset, kokeilkaa asioita

Nykyisiä ja tulevia lukiolaisia Jakobsson ja Enberg haluavat rohkaista kokeilemaan kaikkea ja ottamaan rennosti.

– Tämän viimeisen vuoden olen stressannut ihan kauheasti. Ei kannata, lukio kestää vain kolme vuotta, ja siitä kannattaa nauttia ja osallistua kaikkeen mahdolliseen. Stressata voi myöhemminkin ja kirjoituksia voi aina korottaa, Jakobsson sanoo.

– Olkaa rohkeita: ikinä ei tiedä, mitä oikeastaan tulee vastaan. Yrittäkää yleissivistää itseänne kaikista aineista ja nauttia niistä. Ja kokeilkaa asioita, yrittäkää. Ei haittaa, vaikka epäonnistuu. Nyt on aikaa saada niitä kokemuksia, sanoo Enberg.

Lukiovertailun 30:n kärki

Lue myös: Loviisassa lukiocoach keittää aamupuuroa

Tässä ovat jokaisen maakunnan kärkilukiot