Syksyn lukiovertailussa loistivat Pargas svenska gymnasium Varsinais-Suomesta ja Parikkalan lukio Etelä-Karjalasta.
Varsinais-Suomen lukiot porskuttavat STT:n lukiovertailussa vuodesta toiseen, mutta Keski-Suomessa on paljon hiljaisempaa.
STT tarkasteli lukiovertailujen koko vuoden tuloksia vuosilta 2014–2024, ja maakuntien väliltä löytyi yllättävän suuria eroja.
Keski-Suomen lukioita oli vertailun 30:n kärjessä näiden vuosien aikana vain kolme kertaa, kun Varsinais-Suomesta kärjessä oltiin 46 kertaa.
Vaikka huomioon ottaisi sen, että Varsinais-Suomessa on enemmän lukioita, ero suhteellisesti menestyneimmän ja vähiten menestyneen maakunnan välillä on silti kymmenkertainen.
Muita suhteellisesti lukiomäärään nähden menestyneimpiä maakuntia olivat Pohjanmaa (25 kärkisijaa), Uusimaa (112 kertaa kärjessä, mutta enemmän lukioita kuin missään muualla) ja Kainuu (8 kärkisijaa, mutta vähiten lukioitakin).
Häntäpäässä Keski-Suomelle pitävät seuraa Etelä-Savo (3 kärkisijaa), Kanta-Häme (3 kärkisijaa) sekä Pohjois-Pohjanmaa (13 kärkisijaa, paljon lukioita).
Aineiston perusteella tuloksille ei löydy suoraa selitystä sen enempää maakunnan lukioiden määrästä, koosta, sisäänpääsykeskiarvoista kuin kielijakaumastakaan. Pieni yhteys löytyy siitä, että suurimpien, yli 180 vuotuisen ylioppilaan lukioiden on vaikea päästä vertailun kärkeen.
STT:n lukiovertailun kärjessä Parikkala ja Parainen
Tämän syksyn STT:n lukiovertailun kärki ei ole maakuntien kannalta yllättävä.
Pienistä lukioista kärjessä on Parikkalan lukio Etelä-Karjalasta ja isoista Pargas svenska gymnasium Paraisilta Varsinais-Suomesta.
Syksyn lukiovertailu tehdään sekä kevään että syksyn ylioppilaskirjoitusten tulosten pohjalta.
Parikkalan lukio on ollut vuosina 2014–2024 syksyn vertailussa neljä kertaa aivan kärjessä.
Pargas svenska gymnasium on ollut vakiovieras vertailun huippusijoilla, löytyen kärjen tuntumasta kuutena näistä syksyistä.
STT:n lukiovertailussa opiskelijoiden lähtötaso otetaan huomioon vertaamalla lukioiden yo-kirjoitusten tuloksia siihen, millaisilla keskimääräisillä peruskoulun päättötodistuksilla kunkin lukion opiskelijat kolme vuotta sitten opintonsa aloittivat.
Näin saadaan paremmin esiin se, millainen vaikutus lukiolla on oppimistuloksiin. Pelkkiä yo-tuloksia vertailemalla kärkeen nousisi lähinnä lukioita, joihin tulee jo valmiiksi taitavia opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
Lue myös: Tässä ovat Suomen kärkilukiot – katso lista!
Lukioverkossa on eroja
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä ei pysty suoralta kädeltä sanomaan, mistä vertailussa näkyvät piirteet johtuvat. Jotain kuitenkin tiedetään Suomen eri osien eroista.
– Lukioverkko on erilainen eri puolilla Suomea, ja totta kai koulutuksen järjestämistavat ovat erilaisia. Suomessa on lukioita, joissa esimerkiksi pystyy opiskelemaan lähes kokonaan etänä, ja on lukioita, joissa opiskellaan hyvinkin pienissä ryhmissä joka päivä, hän sanoo.
Lukioverkko kuvaa sitä, millaisissa oloissa opiskelijat voivat lukioihin hakeutua, ja se vaihtelee paikkakunnittain.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne mahdollistaa sen, että opiskelija voi hakeutua hyvin moneen eri lukioon. Toisilla paikkakunnilla vaihtoehtoja saattaa olla vain yksi, ja sinnekin voi olla pitkä matka, Tähkä kertoo.
Tiedetään myös, että alueellista vaihtelua on siinä, miten eri paikkakunnilla hakeudutaan lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.
– Ja oppimistuloksista tiedetään yleisesti, että yksittäisessä oppilaitoksessa opiskelijoiden väliset erot ovat suurempia kuin oppilaitosten välillä olevat. Tämä pätee peruskoulun kohdalla ja muuttuu hieman lukiokoulutuksen kohdalla, kun peruskoulun päättäneet hakeutuvat erilaisiin opiskelupaikkoihin.
– Lukioista tiedetään, että niissä tulokset riippuvat enemmän tai vähemmän opiskelijoiden lähtötasosta, eli millaisilla tiedoilla ja taidoilla he ovat aloittaneet opintonsa.
Tähkä korostaa, että vaikka kokelaitten lähtötilanne vaikuttaa huomattavan paljon, lukioiden opetus on erittäin tasalaatuista ja monenlaiset opiskelijat pääsevät hyötymään siitä.
Lukiokoulutuksen tasalaatuisuus näkyy myös STT:n lukiovertailussa. Jos vertailun keskellä olevan mediaanilukion yo-tulos muuttuisi puolella arvosanalla suuntaan tai toiseen, lukio putoaisi joko aivan vertailun hännille tai nousisi sen kärkisijoille.
Arvostelukäytännöt voivat vaikuttaa
STT:n selvityksen tulokset mietityttävät Opetushallituksen opetusneuvos Petri Lehikoista. Hän kertoo, että heillä ei ole tehty lukioista maakunnittaista vertailua, joten varmoja vastauksia hänelläkään ei ole antaa.
Yhdeksi mahdolliseksi syyksi eroille Lehikoinen pohtii sitä, että muutamakin vuodesta toiseen hyvin pärjäävä lukio saattaa vetää maakuntansa kokonaistulosta tällä laskentatavalla huomattavasti ylöspäin.
Tätä osaltaan tukee se, että Varsinais-Suomessa on muun muassa tarkastelujakson parhaiten sijoittunut lukio Katedralskolan i Åbo.
Toinen vaikuttava tekijä saattaa Lehikoisen mukaan liittyä peruskoulujen ja ylioppilaskirjoitusten erilaisiin arvostelukäytäntöihin.
Kukin peruskoulu antaa päättötodistuksensa itse, kun taas ylioppilaskirjoitukset arvioidaan valtakunnallisesti, ja niissä korkeimpia arvosanoja on tarjolla vain rajattu määrä.
Vaikka peruskouluissa tehtävää arviointia on pyritty yhdenmukaistamaan, siinä on yhä eroja, joista osa saattaa olla maakuntien välisiä. Varmuutta asiasta ei ole.
Käytännössä peruskoulujen ja lukioiden arvosteluero johtaa siihen, että jokaiselle ysin tai kympin oppilaalle ei riitä korkeimpia arvosanoja yo-kirjoituksissa. Tällöin lukioiden näennäiset erot STT:n lukiovertailussa kasvavat.
Myös Lehikoinen nostaa esiin lukioiden tasalaatuisuuden.
– Kun olemme muutoin tiiviisti seuranneet lukiokoulutusta, sehän on kokonaisuutena hyvin tasalaatuista. Kuka tahansa lukiolainen voi saavuttaa erinomaiset arvosanat missä tahansa lukiossa. Joka puolella annetaan laadukasta opetusta, hän sanoo.
Alkusointuiset voittajat
Tämän syksyn STT:n lukiovertailun kärki ei ole maakuntien kannalta yllättävä. Pienistä lukioista kärjessä on Parikkalan lukio Etelä-Karjalasta ja isoista Pargas svenska gymnasium Varsinais-Suomesta. Syksyn lukiovertailu tehdään sekä kevään että syksyn ylioppilaskirjoitusten tulosten pohjalta.
Parikkalan lukio on ollut vuosina 2014–2024 syksyn vertailussa neljä kertaa aivan kärjessä. Pargas svenska gymnasium on ollut vakiovieras vertailun huippusijoilla löytyen kärjen tuntumasta kuutena näistä syksyistä.
STT:n lukiovertailussa opiskelijoiden lähtötaso otetaan huomioon vertaamalla lukioiden yo-kirjoitusten tuloksia siihen, millaisilla keskimääräisillä peruskoulun päättötodistuksilla kunkin lukion opiskelijat kolme vuotta sitten opintonsa aloittivat.
Näin saadaan paremmin esiin se, millainen vaikutus lukiolla on oppimistuloksiin. Pelkkiä yo-tuloksia vertailemalla kärkeen nousisi lähinnä lukioita, joihin tulee jo valmiiksi taitavia opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.