STT:n lukiovertailu: Tässä ovat Suomen parhaat lukiot

Suomalaisten yläkoululaisten yhä heikentyneet Pisa-tulokset herättivät jälleen laajaa keskustelua Suomen koulutusjärjestelmän kipukohdista. 

STT kysyi syksyn lukiovertailun kärkilukioista, miten asiat ovat lukioiden näkökulmasta muuttuneet.

Suurten lukioiden sarjan voittaneesta Nousiaisten lukiosta kysymyksiin vastasi rehtori Anett Blom. Pienten lukioiden kärjessä oli Paraisten lukio, jonka vararehtorina toimii Mira Ruponen-Kuutti.

STT:n syksyn lukiovertailussa koko vuoden ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan kolme vuotta sitten lukionsa aloittaneiden sisäänpääsykeskiarvojen keskiarvoihin.

Onko oppimistulosten heikentymistä näkynyt myös lukioissa?

Sekä Blom että Ruponen-Kuutti kertovat kiinnittäneensä huomiota siihen, että lukion aloittavien lähtötaidot ovat usein aiempaa heikompia. Tämä näkyy varsinkin lukutaidossa ja matemaattisissa taidoissa: vaikka käytännössä kaikki opiskelijat saavat peruskoulusta lukemisen ja laskemisen mekaaniset taidot, esimerkiksi luetun ymmärtäminen ja sisäistäminen on monille vaikeaa.

Blomin mukaan kuilu jo osaavien opiskelijoiden ja heikommin pärjäävien välillä on selvästi kasvanut. Korona-aikana etäopiskellessa asiaan vaikuttivat Suomessa hänen mukaansa erot perheiden sosioekonomisissa taustoissa: rahahuolet, sairaudet tai muut ongelmat perheessä rokottivat lasten koulumenestystä.

– Ehkä se polarisaatio syntyy nyt siitä, että nämä heikommin pärjäävät eivät osaa sellaista läksyjen teon ja harjoittelun kulttuuria, mitä tarvittaisiin. Nämä osaavimmat ovat aina tekemässä ja välillä tekevät liikaakin ja uupuvat, Blom sanoo.

Millaisia muutoksia on tapahtunut siinä ympäristössä, jossa lukiolaiset opiskelevat?

Ruponen-Kuutti ja Blom ovat yhtä mieltä siitä, että digitalisoituminen niin yhteiskunnassa laajemmin kuin lukio-opetuksessa on muuttanut asioita hyvin paljon. Yhtäältä digitaaliset oppimateriaalit ovat parhaimmillaan erinomaisia ja opiskelijoita motivoivia. Tietotekniikan kanssa joutuu myös liki väistämättä tekemisiin jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Toisaalta opiskelu ja vapaa-aika limittyvät toisiinsa välillä hankalilla tavoilla, kun älypuhelimilla ja tietokoneilla voi koska tahansa tehdä paljon muutakin kuin opiskella. Opiskelijat kypsyvät eri tahtiin, ja älylaitteen käytön sääntely on toisille helpompaa kuin toisille.

– Ei ole tehokasta yrittää kuunnella opettajaa ja samaan aikaan näprätä puhelinta tai olla (selaimen) välilehdellä pelaamassa jotain peliä. Eihän silloin voi tapahtua oppimista samalla tehokkuudella kuin jos fokus olisi kokonaan oppimisessa, Ruponen-Kuutti sanoo.

Mitä koulumaailmassa olisi tarpeen muuttaa?

Blom haluaisi opetukseen työrauhaa: lukioissa on viime vuosina tehty useita muutoksia muun muassa opetussuunnitelmiin ja ylioppilaskirjoituksiin.

– Nyt pitäisi olla aikaa poimia tästä kehityssuunnasta kaikki helmet ja vahvistaa niitä.

Yksi olennaisimmista asioista on Ruponen-Kuutin mukaan pienten opetusryhmien mahdollistaminen. Niissä opettajan on helpompi seurata opiskelijan kehittymistä ja eriyttää opetusta sen mukaan. Myös opiskelurauha on helpompi säilyttää, mikä jättää enemmän aikaa opetukselle.

– Työrauha pitää luoda, mutta (opettajien) työ on auttaa ja tukea oppilaita oppimaan, Ruponen-Kuutti sanoo.