Suomalaisten yläkoululaisten yhä heikentyneet Pisa-tulokset herättivät jälleen laajaa keskustelua Suomen koulutusjärjestelmän kipukohdista.
STT kysyi syksyn lukiovertailun kärkilukioista, miten asiat ovat lukioiden näkökulmasta muuttuneet.
Suurten lukioiden sarjan voittaneesta Nousiaisten lukiosta kysymyksiin vastasi rehtori Anett Blom. Pienten lukioiden kärjessä oli Paraisten lukio, jonka vararehtorina toimii Mira Ruponen-Kuutti.
STT:n syksyn lukiovertailussa koko vuoden ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan kolme vuotta sitten lukionsa aloittaneiden sisäänpääsykeskiarvojen keskiarvoihin.
Onko oppimistulosten heikentymistä näkynyt myös lukioissa?
Sekä Blom että Ruponen-Kuutti kertovat kiinnittäneensä huomiota siihen, että lukion aloittavien lähtötaidot ovat usein aiempaa heikompia. Tämä näkyy varsinkin lukutaidossa ja matemaattisissa taidoissa: vaikka käytännössä kaikki opiskelijat saavat peruskoulusta lukemisen ja laskemisen mekaaniset taidot, esimerkiksi luetun ymmärtäminen ja sisäistäminen on monille vaikeaa.
Blomin mukaan kuilu jo osaavien opiskelijoiden ja heikommin pärjäävien välillä on selvästi kasvanut. Korona-aikana etäopiskellessa asiaan vaikuttivat Suomessa hänen mukaansa erot perheiden sosioekonomisissa taustoissa: rahahuolet, sairaudet tai muut ongelmat perheessä rokottivat lasten koulumenestystä.
– Ehkä se polarisaatio syntyy nyt siitä, että nämä heikommin pärjäävät eivät osaa sellaista läksyjen teon ja harjoittelun kulttuuria, mitä tarvittaisiin. Nämä osaavimmat ovat aina tekemässä ja välillä tekevät liikaakin ja uupuvat, Blom sanoo.