Venäjällä asuva suomalainen Jan Havi on joutunut hankalaan tilanteeseen, kun hänen Venäjällä ottamasta Sputnik V -rokotteesta ei saa merkintää EU:n koronarokotetodistukseen. Tämä hankaloittaa muun muassa matkustamista Venäjän ja Suomen välillä.
51-vuotias Venäjän Pietarissa asuva Jan Havi sai Sputnik V -koronarokotteensa Venäjällä tämän vuoden alussa. Tuolloin hän ajatteli, että koronavirusrokotteen ottaminen olisi hyvä ja hyödyllinen ratkaisu, etenkin kun hän töiden vuoksi matkustaa paljon Venäjän ja Suomen väliä.
Hän ei osannut odottaa, että päätös hankaloittaisi hänen elämäänsä.
– Täällä Venäjällä asuu paljon suomalaisia, jotka ovat käyneet ottamassa Sputnik V -rokotteen. Nyt meitä kohdellaan rajalla samanvertaisina ihmisten kanssa, joilla ei ole minkäänlaista rokotetta. Sputnik V ei ole Euroopan unionissa hyväksytty rokote. Tästä tulee se jatko-ongelma, että me emme saa EU:n rokotuspassia, mikä vaikeuttaa Euroopan sisällä matkustamista, harmittelee Havi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Havi joutuu täydestä rokotussuojasta huolimatta käymään koronavirustestissä joka kerta, kun hän ylittää Suomen rajan. Lisäksi hänen tulisi pysyä omaehtoisessa karanteenissa tämän jälkeen.
Tulevaisuus huolestuttaa
Huolta Havissa herättää myös se, mihin kaikkeen koronarokotustodistusta tulevaisuudessa vaaditaan. Hän kertoo tietävän esimerkiksi jo tapauksista, jossa Venäjällä asuville suomalaisille tarjottu töitä esimerkiksi Saksasta, mutta rokotetodistuksen puuttuminen on vaikeuttanut tilannetta. Myös oma työtilanne mietityttää.
– Minä olen tilausajokuljettaja ja ajan linja-autoa ulkomaille. Kun rajat avautuvat ja me ajamme jälleen ulkomaille, niin voinko minä ajaa, Havi pohtii.
Epävarmuuksien vuoksi Havi lähti muiden suomalaisten kanssa selvittämään, mikäli he voisivat käydä Suomessa ottamassa EU:ssa hyväksyttävän rokotteen. Hänen mukaansa venäläiset tai suomalaiset lääkärit eivät tätä kuitenkaan suositelleet. He olivat huolissaan haittavaikutuksista, joita Sputnik V -rokotteen sekoittaminen toiseen rokotteeseen voisi aiheuttaa.
Lue myös: Venäjällä musta päivä: Eniten koronakuolemia vuorokaudessa koko pandemian aikana
Rokotteiden sekoittamisen haittavaikutuksista ei tarpeeksi näyttöä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Sputnik V -rokotetta ei vielä hyväksytä EU:ssa, mutta rokotteen arviointi on aloitettu jo kauan aikaa sitten.
– Euroopan lääkeviranomaisilla on aika tiukka seula, että pitää olla tietyt asiat kunnossa. Pelkästään hyvät tutkimustulokset eivät riitä, vaan pitää voida osoittaa, että tuotantolinjat ovat tasalaatuisia ja täyttävät EMAn kriteerit. Myös tutkimukset täytyy tehdä sillä tavalla, että hyvän tutkimustavan kriteerit täyttyvät, toteaa Nohynek.
Nohynek ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että ihmiset voisivat ottaa kahta erityyppistä rokotetta tulevaisuudessa.
– Niin sanottuja mix & match -tutkimuksia on tekeillä ja ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia on jo julkaistu. Jonkin verran on tullut esille enemmän haittavaikutuksia, kun on ensin annettu adenovirusvektorirokote ja sen jälkeen mRNA rokote.
– Ehdotonta biologista syytä miksi eri rokotteiden yhdistelyä ei voisi tehdä, ei ole.
"Haittoja voi tulla enemmän"
Nohynekin mukaan tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tarpeeksi näyttöä siitä, miten turvallista tai hyödyllistä kolmannen tai neljännen rokoteannoksen ottaminen on.
Hän epäilee, että tästä syystä lääkärit ovat olleet vastahakoisia sitä kohtaan, että vain rokotetodistuksen vuoksi otettaisiin lisää rokoteannoksia. Tehosteannosten antamista tutkitaan ensisijaisesti iäkkäillä ja lääketieteellisillä riskiryhmillä, mutta toki myös vastauksena yleistyviin virusmuunnoksiin.
Lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna Nohynek ei tyrmää kahden erityyppisen koronarokotteen tai kolmannen annoksen ottamista.
– Haittoja voi tulla enemmän, jos on jo paljon vasta-aineita kehossa. Haittojen määrä lisääntyy todennäköisesti, mutta kuinka paljon ja minkälaisia, siihen ei vielä ole tyhjentäviä vastauksia, hän toteaa.