Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantin mukaan Venäjän voima ei riittänyt kahden rintaman sotaan sekä Ukrainassa että Syyriassa.
Bashar al-Assad on saanut valtansa takuumieheltä viimeisen palveluksen – turvapaikan.
Parempaan Venäjä ei kyennyt. Sen voima ei yksinkertaisesti riittänyt sotimaan Ukrainan lisäksi Syyriassa, sanoo everstiluutnantti Juha Mäkelä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta.
– Venäjän resurssit eivät riittäneet kahden rintaman taisteluun, Mäkelä toteaa.
Syyrian kapinalliset vyöryivät islamistisen Tahrir Hayat al-Shamin (HTS) johdolla ensin Aleppoon ja sitten maan pääkaupunki Damaskokseen. Hirmuvaltiaan aika on nyt ohi.
Vallanvaihdon äkillisyys yllätti Mäkelän mukaan kaikki asiantuntijat, sillä olihan Syyrian itsevaltiaalla tukenaan toinen.
– Hyvin moni aluetta seuraava luotti siihen, että Venäjä lopulta tulee al-Assadin puolelle, eikä anna al-Assadin kaatua, koska Syyria on Venäjälle sen ainoa paikka, jossa se on sotilaallisesti tällä hetkellä läsnä Lähi-idässä.
Mäkelän mukaan Venäjä ei yksinkertaisesti pystynyt lunastamaan lupaustaan Assadille.
– Venäjän maine kärsii tässä huomattavasti. Kun he tulivat al-Assadin avuksi vuonna 2015, Venäjä profiloitui sillä, että he pitävät autoritääriset johtajat vallassa. Nyt totuus on toinen, he eivät kyenneet tukemaan a-Assadia.
Lue myös: Putin myönsi al-Assadille turvapaikan – Kremliltä kryptinen lausunto
Venäjän koura katkeaa
Juha Mäkelä vertaa Syyrian vallanvaihtoa mannerlaattojen liikkeeseen.
– Se on suuri mullistus. Syyrialla on merkittävä rooli koko Lähi-idän voimatasapainolle.
Pelissä on paitsi syyrialaisten tulevaisuus, myös Vladimir Putinin valta. Jos Venäjä menettää kaksi Syyriassa olevaa tukikohtaansa, sen Välimerelle ja Afrikkaan ulottuva koura uhkaa katketa.
– Näyttää siltä, että Assadin kaatuminen on saanut Venäjän läsnäolon loppumaan Lähi-idässä, arvioi Mäkelä.
Syyrian tukikohtien merkitys on ollut Venäjän Välimerelle ja Afrikkaan ulottuvalle vallalle aivan ratkaiseva.
– Venäjän tukikohdat, eli Tartusin laivastotukikohta ja Hmeimimin ilmavoimien tukikohta, niillä on merkitystä koko alueen voimaprojisointiin, sanoo Mäkelä.
– Ne ovat myös huoltotukikohtia, joiden kautta esimerkiksi Venäjän joukot itäisessä Libyassa huolletaan. Ja aivan vastaavasti Hmeimimin kautta menee lentorahti Afrikkaan Wagnerin joukoille. Ja nyt kun huoltotukikohdat ovat pois pelistä, niin sekä Libyan sekä muun Afrikan joukkojen huolto vaikeutuu huomattavasti.
Iso miinus neuvotteluihin
Vielä ei tiedetä, mikä on Venäjän kahden elintärkeän sotilastukikohdan kohtalo Syyriassa. Venäjä on siirtänyt sota-aluksiaan Syyrian-laivastotukikohdastaan merelle ilmeisesti turvatoimena.
Kreml on kertonut keskustelevansa Syyrian uuden johdon kanssa Venäjän armeijan kahdesta Syyriassa olevasta tukikohdasta. Kremlin mukaan vielä on liian aikaista kommentoida tukikohtien kohtaloa.
Myös Mäkelän mielestä on mahdotonta sanoa niiden kohtalosta vielä mitään varmaa. Putinin lähtökohta neuvotteluihin on kuitenkin huono.
– Aika tietysti näyttää, kykeneekö Venäjä neuvottelemaan uuden hallinnon kanssa jonkinlaisen sopimuksen näiden tukikohtien statuksesta. Olen epäileväinen, koska Venäjä on käynyt sotaa kolmetoista vuotta HTS:ää vastaan, on pommittanut sitä Idlibissä. En jaksa uskoa, että sunnijihadistit taipuisivat sopimukseen Venäjän kanssa.
Lue myös: Putinin elintärkeät tukikohdat uhattuna – suostuuko Syyrian uusi valta sopuun pommittajansa kanssa?
Toivoa Ukrainalle
Venäjä hävisi Syyrian-sotaretkensä, ja paljasti Mäkelän mukaan heikkoutensa.
– Assadin hallinnon kaatuminen osoitti, että Venäjä on aika ohuella. Se on heikompi kuin etukäteen luultiin.
Aika näyttää, onko tappiolla seurauksia myös Ukrainassa. Sinne Venäjä keskittää nyt kaikki saatavilla olevat voimansa.
– Jo Pohjois-Korean joukkojen käyttö maasotaan Ukrainassa kertoo siitä, että Venäjän resurssit ovat uupumassa, Mäkelä sanoo.
–Se [häviö Syyriassa] on ennen kaikkea arvovaltatappio, joka antaa ehkä toivoa myös Ukrainassa, että Venäjä ei välttämättä ole Ukrainassakaan niin vahva kuin miltä se näyttää.