Sote-johtaja ihmettelee hallituksen hammashoidon rahavajetta:  Ihmiset eivät saa sitä, mitä on luvattu

Ministeriö ei ole kuitenkaan antamassa tällaista lisärahaa järjestelmän toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten saamasta korvauksesta on tulossa niukka.

– Sekä maakunnan budjetti että palveluntuottajien korvaukset tulevat olemaan hyvin tiukkoja, tähdentää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön keskiössä työskentelevä ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila. 

"Markkinaa valloitetaan ehkä tappiolla"

Tiukka linja tarkoittaa mielenkiintoisia aikoja yrityskentälle. 

– Yritykset, joilla on varaa, tai jotka haluavat lähteä valtaamaan markkinaa, alkuun lähtevät liikkeelle ehkä tappiolla, arvioi Varhila.  

Yksityissektorin edustaja on samoilla linjoilla.

– Siihen se nimenomaan johtaisi ja se, että kuinka kauan pystytään toimimaan tappiolla, niin se on tietysti yhtiökohtaista, kertoo Erkki Virta, joka toimii Mehiläisen suun terveydenhuollon liiketoimintajohtajana.

"Kuulostaa tosi vaikealta"

Nyt pelätään myös sitä, että palveluja tarjoavien toimijoiden saama alhainen korvaustaso johtaa siihen, että yritykset eivät kiinnostu koko valinnanvapaudesta.

– Se on todellinen ongelma, koska meillä on lähtötasona 1,1 - 1,2 miljardin euron markkina, josta valinnanvapauden osuus on noin 800 - 900 miljoonaa euroa. Siihen on kuitenkin vain allokoitu 320 miljoonaa. 300 miljoonalla ei voi tuottaa 900 miljoonan palveluita. Se on tottakai päivänselvää. Kuulostaa tosi vaikealta, pohtii Mehiläisen Virta. 

– Tämä voi johtaa siihen, että kiinteä korvaus on niin matala, että yksityiset suun terveydenhuollon tuottajat eivät ole siitä kiinnostuneita eivätkä ole siitä kiinnostuneita. Eivätkä sitten laajenneta sitä järjestelmäänsä. Yksityinen järjestelmä jää entiselleen ja suuri osa ihmisistä käyttää yksityistä eikä tule julkisen piiriin ollenkaan, arvioi Uudenmaan liiton sote-johtaja Timo Aronkytö.

"Ihmiset eivät saa sitä, mitä on luvattu"

Sote-johtaja pitää tilannetta ongelmallisena.

– Tämä on ongelma siinä mielessä, että kansalaisille on luvattu valinnanvapautta eikä se sitten toteudukaan. Ihmiset odottavat, eivätkä saa sitä, mitä on luvattu, sanoo Aronkytö.

Mehiläisessä hallituksen toimintaa nimitetään alibudjetoinniksi. 

– Se on todellinen ongelma. Toivomus tietenkin on, että valinnanvapaus lisääntyisi, saatavuus paranee ja laatu paranee ja se ei tietenkään voi tapahtua alibudjetoimalla.

"Turhat toimenpiteet kaukaa haettua"

Virralta löytyy myös oma ratkaisuehdotuksensa tukalaan tilanteeseen.

– Valtion allokoiman rahan lisäksi yrityksillä olisi vapaus hinnoitella tuotteensa parhaaksi katsomalla tavalla. Näin yksinkertaista se olisi. 

Virran ehdotus on törmännyt kritiikkimuuriin, joka on rakentunut ylihoitopelosta.

– Keskeinen kritiikki on se, että jos toimenpiteistä tai suoritteista saa jotakin korvausta, niin se ohjaisi suurempaan suoritteiden määrään. Se on hassu ajatus, sillä suomalaisten suunterveys on aika lailla takana länsimaisiin naapureihimme verrattuna. On todella kaukaa haettua se, että meillä tehtäisiin turhia tai ylimääräisiä toimenpiteitä, Virta vakuuttaa. 

Enemmän hammaspoistoja?

Aronkytön mukaan hoitoa saa jatkossakin, mutta hän enteilee hammashuollon palveluvalikoimasta suppeampaa. 

– Voi olla että sitten tarjotaan enemmän radikaalimpia poistohoitoja – hampaanpoistoja – eikä niinkään säilyttäviä tai monimutkaisempia hoitoja, koska niitä ei pysty tähän kapitaatiorahoituksen piiriin saamaan, ennustaa.