Sote-uudistuksen johtaja kannattaa työterveydenhuollon ulottamista kaikille kansalaisille

– Toivoisin, että työterveyshuolto otettaisiin mukaan tähän pakettiin. Täten terveysaseman potilas pystyisi hakeutumaan myös nykyisten työterveyshuollon lääkäreiden vastaanotolle julkisilla kustannuksilla, ehdottaa Helsingin Töölön terveysaseman lääkäri Markku Lehikoinen. 

– Mielestäni on tärkeätä, ettei työterveyshuoltoa rajata ulkopuolelle, sillä silloin mikään ei muuttuisi ja eriarvoisuus vain jatkaisi kasvuaan, jatkaa Lehikoinen.

Päätin viedä terveiset saman tien ministeriöön – sote-uudistuksen terävimmälle kärjelle. Ehdotus oli tervetullut.

– Pitäisi kyllä päästä siihen, että ei tulisi sellaista asiakkaiden jakautumista, niin kuin nyt, jossa varsin hyvinvoivat ja maksukykyiset ovat työterveyshuollossa ja terveyskeskuksiin jäävät nämä muut. Koska se ei ole kenenkään etu. Siinä suhteessa olen samaa mieltä kuin tämä Töölön terveysaseman väki, vastaa ehdotukseen uudistusta vetävä alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. 

Lehikoinen toivoo myös, että potilasturvallisuuden näkökulmasta julkisten ja yksityisten toimijoiden tietojärjestelmät pelaisivat yhteen, kun monituottajamalliin siirrytään.

– Tiedon liikkuvuus on säästöjen ja potilasturvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Sen eteen aiotaan tehdä lujasti töitä, vastaa Pöysti.

Vapaus kasvaa, mutta rajallisesti

Sote-päätösten astuttua voimaan potilas voi mennä myös yksityiselle tai järjestön tuottamalle vastaanotolle jos haluaa, mutta se mitä palvelua saa - se määritellään julkisessa palvelulupauksessa. 

– Kyllä tällaista rajanvetoa ja priorisointia täytyy tehdä. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärinpalvelut, sosiaalitoimelta saatava laaja kirjo palveluita, arjen apua, vanhusten tukipalveluja – tällaiset kuuluvat lähtökohtaisesti siihen [palvelulupaukseen]. Ei mitä tahansa hoitoa mistä tahansa voisi julkisen vallan piikkiin lähteä hakemaan, jatkaa Pöysti. 

Valinnanvapauden osalta Ruotsin virheistä luvataan ottaa opiksi.

– Siellähän on määritelty sitä maksuperustetta nimen omaan lääkärikäyntien mukaan. En usko, että kukaan päätöksentekijä ajattelee, että Suomen mallissa haluttaisiin sitä samaa, sanoo Eveliina Huurre, Sitran johtava asiantuntija.

– Ruotsin kipukohtia ei lähdetä toistamaan. Siellä kipukohdiksi on osoittautunut se, että tarvitsee huolehtia siitä, että alueella on tarjolla on aidosti vaihtoehtoja. Ja huolehditaan siitä, että ei tule kustannusten nousuja esimerkiksi toimimattomasta kilpailutilanteesta johtuen. Silloin kun kilpailu on toimivaa, niin se tehokkaasti estää tätä rahastamisilmiötä, kertoo sote-uudistuksen projektijohtaja.

Pienille tuottajille erityisasema

Pienistä tuottajista halutaan pitää huolta. 

– Hyvä kilpailu on sellaista, että kuka tahansa kriteerit täyttävä voi tulla ja kriteereitä ei saa asettaa sillä perusteella, että suljetaan jokin toimijatyyppi pois. Ja pienten toimijoiden mahdollisuudet pitää erikseen turvata, selventää Pöysti.

Lääkäri Lehikoinen ei pidä todennäköisenä, että näiden päätösten johdosta Töölön asemaa olisi edes olemassa vuonna 2019. Pöystin mukaan terveysasema- ja aluesairaalaverkkoa tullaankin karsimaan.