Kela: Valinnanvapaus maksaa miljardi lisäeuroa – "Oleellista olisi keskittyä eniten apua tarvitsiviin"

Kelassa on laskettu, että valinnanvapausjärjestelmä maksaisi noin miljardi euroa nykyistä enemmän. 

– Miljardipotti syntyy siitä, että yksityisistä palveluista maksettavat asiakasmaksut tulisivat terveyskeskusten asiakasmaksujen tasolle, sanoo Kelan tutkija Timo Hujanen.

Myös Kuntaliitossa puhutaan avoimesti lisäkustannuksista.

– Oletettavissa on useiden satojen miljoonien kustannusten nousu, jos valinnanvapaus toteutetaan niin kuin Brommels esittää, sanoo erityisasiantuntija Tero Tyni Kuntaliitosta.

Professori Mats Brommels veti valinnanvapautta selvittänyttä työryhmä. Mutta miksi kustannukset sitten kasvaisivat?

– Kustannukset kasvavat siksi, että tällä hetkellä sadattuhannet ihmiset käyttävät terveydenhuollon palveluja pääosin omalla rahallaan. Nyt, kun he siirtyvät mahdollisesti valinnanvapausjärjestelmän myötä julkisen terveydenhuollon kustannusvastuulle, vaakakuppi keikahtaa toisin päin eli kustannukset tulevat pääosin julkisen sektorin maksettaviksi eikä asiakkaan itsensä maksettaviksi, selventää Tyni.

Monikanavarahoituksen purkamisesta on tullut totuus

Hujasen mukaan monikanavarahoituksen purkamisesta on tullut "totuus", jossa on mantran piirteitä.

– Sotessa monikanavarahoituksen purkaminen on hallinnollinen mantra, jonka merkitystä potilaan hoidon kannalta voi olla vaikea osoittaa. Voi olla että monikanavarahoitusongelmaa on tietoisesti suurenneltu. Keskustelun kärjiksi otetut yksityiset korvaukset ja työterveyshuollon sairaanhoidon korvaukset ovat kokonaiskustannuksista vain muutamia prosentteja, sanoo Kelan tutkija.

– Jos jonkin asian tehottomuutta ei voida laskea, on todennäköisesti kysymys poliittisesta ongelmasta, jatkaa Hujanen.

Ministeri: Edessä on vielä pitkä matka

Ministeri näkee asian optimistisemmin.

– Jotta päästään tekemään edes tuolla tarkkuudella olevat vaikutus- ja kustannusarviot, niin siihen on vielä pitkä matka edessä. Lähtien siitä, että mikä tämä meidän valinnanvapausjärjestelmä lopulta on ja minkälaisia standardeja ja laatujärjestelmiä tähän tulee, sanoo perhe- ja perusturvaministeri Juha Rehula (kesk.). 

Tutkija keskittyisi nyt pikkuprosenttien sijasta siihen pieneen osaan väestöstä, joka käyttää valtaosan palveluista. 

– Oleellista olisi keskittyä ihmisiin, jotka tarvitsevat eniten palveluita ja käyttävät niitä.  Nyt tulisi keskittyä niihin, jotka tarvitsevat eniten yhteiskunnan apua.

Mikä monikanavarahoitus?

Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Tärkeimpiä terveyspalvelujen rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, Kela, työnantajat, palkansaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. 

Nykymalli on johtanut siihen, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa eivätkä saa palveluja tasaveroisesti. Päätöksenteko voi olla hajanaista, eivätkä palvelut aina ole vaikuttavasti järjestettyjä. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa yksi rahoittaja voi siirtää kustannusvastuuta toiselle toimijalle, vaikka kokonaisuudessaan se merkitsisi menojen lisääntymistä.

Hallitus tavoittelee sote-uudistuksella kolmen miljardin euron säästöjä 2020-luvun loppuun mennessä.