Sote-asiantuntijat: Valinnanvapaus kasvattaa julkisia kustannuksia – "laki ei voi mennä läpi"

Asiantuntijat: Valinnanvapaus kasvattaa julkisia kustannuksia 6:19

MTV Uutisten haastattelemat HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ja professori Juhani Lehto arvioivat, että sote-uudistus paisuttaa kustannuksia nykyisestä säästöjen sijaan. Mitään uutta valinnanvapauslakia ei edes tarvittaisi, toteaa HUS:n Lindén. 

– Minusta on aivan selvää, että valinnanvapauden laajentaminen lisää kustannuksia, koska sen koko idea on se, että saadaan nykyisin itse maksavia yksityissektorin käyttäjiä julkisen rahoituksen piiriin. Kysymys on vain siitä, että onko se kustannusten lisääntyminen 300 miljoonaa vai peräti miljardiluokkaa, arvioi Aki Lindén

Meneillään olevista eri alueiden kokeiluista asiantuntija huomauttaa, että ne noudattavat olemassa olevaa lainsäädäntöä.

– Mitään uutta valinnanvapauslakia ei tarvittaisi. Kokeilualueilla hyödynnetään vuodesta 2009 voimassa ollutta palvelusetelilakia. Saman lain avulla muun muassa Helsingin kaupunki toteuttaa hammashuollossa laajaa valinnanvapautta. Samoin HUS on toteuttanut kymmenillä miljoonilla euroilla valinnanvapautta muun muassa kaihileikkauksissa ja eräissä muissa palveluissa. Mihin siis tarvitaan erillistä valinnanvapauslakia? kysyy toimitusjohtaja.

"Ei mene läpi perustuslakivaliokunnassa"

– Valinnanvapauslaki  on laajasti todettu puutteelliseksi ja keskeneräiseksi. Miksi ei odoteta kokeilujen tuloksia ja hyödynnetä niitä lainsäädännössä? Lindén ihmettelee.

Professori pitää luonnosta ristiriidassa itse perustuslain kanssa.

– Tämä ei mene läpi eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Lakia pitää muuttaa sillä tavalla, että maakunnalla on paitsi velvollisuus myös mahdollisuus tarjota palveluita ilman kilpailua, kommentoi lakiluonnosta emeritusprofessori Juhani Lehto.

Professori: Tuottajat yhteisvastuuseen kustannuksista

Lehto muuttaisi lakia myös niin, että tuottajat joutuisivat "yhteisvastuuseen" hoidon kokonaiskustannuksista. 

– Tällöin ei olisi erikseen korvauksia peruspalvelun tuottajille eikä erikseen erikoistason tuottajille, vaan niistä tehdään kokonaisuus. Tällöin hoidon kokonaiskustannus ei pääse karkaamaan, ehdottaa Lehto.

Lehdon mukaan naapurimaassa kustannukset ovat kasvaneet uudistuksen myötä. 

– Kun kilpailu ensilinjan palveluissa on kovaa, mutta erikoispalveluissa huomattavasti vähäisempää, järjestelmä alkaa hyvin helposti ohjaamaan ihmisiä erikoistason palveluihin. Tästä on aika paljon merkkejä Ruotsista. Siellä on sekä perus- että erikoistason kustannuksen nousseet uuden järjestelmän aikana. 

Lindén: Valinnan kärki lääkäreihin

Kotimaisen valinnanvapauden lakiluonnoksen mukaan asiakas valitsee kokonaisen sote-keskuksen. 

– Se sisältää neuvolapalvelut, kotisairaanhoidon ja laajasti sosiaalihuollon palvelut, sekä projektijohtaja Tuomas Pöystin sanoin ”kaikki se erikoissairaanhoito, joka ei tarvitse sairaalan seiniä”, Lindén luettelee. 

Sen sijaan kokeiluissa valtaosa terveyskeskuksissa tarjotuista palveluista ei ole valittavissa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa valinta rajoittuu sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanottopalveluun, psykiatrisen sairaanhoitajaan ja sosiaaliohjaajaan.

– Miksi kokeillaan jotain kokonaan muuta kuin sitä, jota esitetään jo tänä keväänä lailla säädettäväksi? kysyy HUS-pomo.

Asiantuntijan mukaan kokeilujen pienempi valintamahdollisuus tulisi sisällyttää tulevaan lakiin. Hän rajoittaisi valinnanvapauden lääkäritasolle. Lindén ottaa esimerkiksi keskisuuren kaupungin. 

– Kokeilusuunnitelmien mukaan valinnanvapautta toteutetaan erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminnassa eli niin sanotussa avosairaanhoidossa. Kokeilu vastaa suunnilleen STM:n virkamiehistön marraskuussa 2016 esittämää niin kutsuttua omatiimimallia.

"Palveluihin pääsy tulee olemaan erinomaista"

Kokeiluja varten kunnille on myönnetty valtionavustusta kymmenellä miljoonalla eurolla. Kuntien oma osuus on tämän lisäksi noin 20 prosenttia. 

– Jos edellä mainitun 30 000 – 35 000 asukkaan lukumäärää verrataan koko Suomen vuoden 2019 tarvitsemaan lisärahoitukseen, siis jos tätä samaa mallia käytettäisiin myös silloin, kyse olisi noin 500 miljoonasta eurosta, Lindèn arvioi.

Lindén ihmettelee puheita siitä, että kokeiluissa hoitoonpääsy on nopeutunut. Hän pitää sitä itsestäänselvyytenä.

– Kokeiluun annetaan kuntien käyttöön ylimääräinen rahoitus, jolla palvelusetelimallia hyödyntäen ”ostetaan” osalle kuntalaisista yksityiseltä tuottajalta palvelut. On selvää, että palveluihin pääsy tulee olemaan erinomaista ja sen myötä tyytyväisyys korkeaa luokkaa. Kysehän on siitä, että valinnan tehneelle väestölle kohdennetaan kokonaan erillinen lisäresurssi.

"Kustannukset nousevat"

Vaikka professori Lehdon ehdottamia merkittäviä muutoksia tehtäisiinkin, siltikin odotettavissa on kustannusten nousu.

– Siinäkin tapauksessa kustannukset pikemminkin kasvaa nopeammin kuin tällä hetkellä, professori arvioi.

Hallitus tavoittelee sote-uudistuksella noin kolmen miljardin kustannusten hillintää vuoteen 2029 mennessä. 

Lue myös:

    Uusimmat