Hyppää pääsisältöön
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista

Sosiaaliturvan leikkaukset pidentävät leipäjonoja – ruoka-apu täyttää vatsan, mutta nälkä palaa aina

Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus jakoi leipää Helsingissä 21. joulukuuta 2016.
Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus jakoi leipää Helsingissä 21. joulukuuta 2016. Lehtikuva
Julkaistu 22.12.2016 03:00

MTV UUTISET

Jonoissa seisoo lapsiperheitä, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä. Osa jonottajista on jo sairauseläkkeellä. Pukuherroja ei leipäjonossa näy, kertoo ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.

– Minua hätkähdyttää asiakasmäärien kasvu joillain paikkakunnilla. Avuntarve on lisääntynyt ja sanotaan, että ihmisten syrjäytyminen on kasvanut.

ViaDia ja vapaaseurakunnat jakoivat Vilkmanin arvion mukaan viime vuonna reilut 1,2 miljoonaa kiloa ylijäämäruokaa. Ruoka-aputoimintaa niillä on yli 60 paikkakunnalla.

Vilkmanin mukaan päättäjien, virkamiesten ja järjestöjen olisi syytä istua yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten kasvavaan ongelmaan pitäisi puuttua.

– Ei voi olla niin, että kolmas sektori hoitaa valtiolle kuuluvia tehtäviä liian usein ja liian paljon.

Toiminnanjohtajan mielestä voimavarat pitäisi keskittää niin, että ihmisille tarjottaisiin uusia mahdollisuuksia elämässä ja polkuja pois köyhyydestä.

"Miten annettu vakiintua?"

Hyvinvointivaltion pohja vuotaa, ja ihmisiä putoaa hyväntekeväisyyteen perustuvan avun varaan. Leipäjonoista on tullut yhteiskunnan pysyvä osa, joka laajenee jatkuvasti, sanoo köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.

Ruoka-apuun turvautuu Suomessa viikoittain noin 20 000 ihmistä, selviää Ohisalon ja professori Juho Saaren loppuvuonna 2014 julkaisemasta raportista.

Tarkkaa määrää ruoka-avun saajista on lähes mahdoton selvittää, koska apua jakavat sadat toimijat ja apu on erilaista paikkakunnasta ja avun tarjoajasta lähtien.

– Se ei ole ruoan jakelijoiden vika, mutta koko sosiaalipoliittinen kritiikki unohtuu. Miten tällaisen on annettu vakiintua näin isoksi kuvioksi, Ohisalo kysyy.

Vaikka leipäjonoissa seisoo tyypillisesti keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä ihmisiä, syrjäytymisen idut löytyvät monesti jo lapsuudesta.

– Suurin ongelma on, että jonoissa ollaan ehkä vuodesta toiseen, mutta huono-osaisuuden todellisia syitä ei lievitetä leivän jakamisella.

Ohisalon mukaan hyvinvointivaltion suunta on kääntynyt poispäin sen alkuperäisestä tarkoituksesta.

Tutkija muistuttaa, että muun muassa työelämän muutos ja asumisen kalleus ovat jättäneet suuren joukon sivustakatsojiksi.

Lääkkeet ja vuokra vastakkain

Ahdinko näkyy myös evankelis-luterilaisten seurakuntien ruoka-avussa. Kirkko on seurakuntien kautta ruoka-avun tarjoajista suurin.

– Eriarvoisuus on lisääntynyt, ja yhä useampi joutuu turvautumaan epäviralliseen apuun. Suurin syy on ehkä perusturvan riittämättömyys, kertoo kirkon diakonia- ja sielunhoitotyön asiantuntija Tiina Saarela.

Viime vuonna seurakunnat järjestivät 10 000 edullista tai maksutonta ruokailua, joihin osallistui yli 420 000 ruokailijaa. Ruokakasseja seurakunnat jakoivat reilut 270 000 kappaletta. Talouden laihojen vuosien tuomat leikkaukset ja työttömyys ovat kiristäneet joidenkin ihmisten toimeentulon äärirajoille.

– Kun asiakasmaksuja nostetaan ja etuuksista leikataan, niin ne kohdistuvat usein samoihin ihmisiin ja perheisiin.

Saarela sanoo, että pienet leikkaukset sieltä täältä voivat vaikuttaa päättäjistä harmittomilta, mutta yhdessä niiden vaikutus voi olla suuri.

– Ihmiset, joilla ei ole rahaa, joutuvat tekemään valintaa, ostaako ruokaa, lääkkeitä vai maksaako vuokran.

0:31Heikki Hursti jakoi ruokakasseja vähäosaisten itsenäisyyspäivän juhlissa

1:56Hurstin valinnasta leipää ja kirjoja

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Lisää aiheesta:

Entistä useampi työssäkäyvä turvautuu diakonia-apuun – moni tarvitsee apua asumiskustannuksiinVähävaraisille jaettava ruoka-apu vähentynyt dramaattisesti – hintojen nousu tuo lisää ihmisiä leipäjonoonHintojen nousu iskee nyt pahasti vähävaraisiin – apujärjestön Heidi Jaari: "Lapset eivät olleet syöneet vuorokauteen lämmintä ruokaa"Työttömyys, sairastuminen, läheisen kuolema: Moni asia on johtanut Pia Lehtisen talousahdinkoon – miksi köyhää pidetään tyhmänä?Uutuuskirja kertoo raadollisesti, millaiseen ahdinkoon väärät tukipäätökset voivat johtaa: "Moni vanhempi joutuu todella vaikeiden valintojen eteen"Auttajat kertovat korona-Suomen surullisesta arjesta: Kipeä vanhus ei uskalla pyytää apua, riippuvainen pelaa ruokarahansa ja lapsiperheessä voimavarat ovat loppumaisillaan
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 17:22
    Finnair

    Somessa leviää Finnairin vanha arveluttava mainos aasialaishahmosta – "Emme tekisi enää tänä päivänä"

  • 15:41
    Mitro Repo

    Isä Mitro avaa elämäänsä vuosien hiljaisuuden jälkeen – "Ei ole muuta kuin julkisuutta"

  • 15:41
    Johtaminen

    Uuden jättiviraston pääjohtaja nimitetään torstaina

  • 14:57
    Eläke

    Työeläkkeisiin korotus ensi vuonna

  • 14:48
    Vankila

    Vankien määrän lisääntyessä tarvitaan arviolta satoja uusia vanginvartijoita