Hyväntekeväisyysjärjestöä vapaaehtoisesti pyörittävä Heidi Jaari näkee päivittäin työssään, kuinka vähävaraisten suurin avun tarve on ruoka. Ruoan kallistuminen huolestuttaa Apuna ry:n Jaaria.
Heidi Jaari perusti Apuna ry:n Merja Rantasalmen kanssa noin seitsemän vuotta sitten. Toiminta alkoi vuonna 2015 hyväntekeväisyystapahtumien muodossa, mutta tarve laajemmalle toiminnalle olikin valtava.
Siksi Apuna ry aloitti toimintansa vuotta myöhemmin. Järjestö tarjoaa apua taloudellisissa vaikeuksissa oleville ja yksinäisille perheille verkossa pääkaupunkiseudulla.
Apua saa ruoan, vaatteiden ja taloudellisen tuen muodossa. Ruoan hinnan nouseminen näkyy nyt jo järjestön toiminnassa.
– Avunpyyntöjä tulee päivittäin. Tarve on tuplaantunut viime vuoden aikana.
Ruoan kallistuminen herättää Jaarissa kauhistuneisuutta.
– Jos tuet eivät nouse, mutta ruoan hinta kallistuu, se ei ole hyvä yhtälö.
Vapaaehtoistyössä näkyy ruoan kallistuminen
Jaaria motivoi työssä avun perille menemisen näkeminen.
– Kohtasin perheen, jossa lapset eivät olleet syöneet vuorokauteen lämmintä ruokaa. Sanoin miehelleni, että nyt on pakko mennä. Kävin Prismassa, vein ruoka-apua ovelle, ja äiti kävi herättämässä lapset, jotka olivat menneet nälissään nukkumaan, että tulkaa syömään.
Järjestölle tulee monenlaisia apupyyntöjä, mutta ruoan tarve on kaikista akuutein. Jaarin mukaan proteiinilähteet ovat usein se, joka ensimmäisenä putoavat pois ostoskorista.
Kalan, lihan ja maitotuotteiden on ennustettu kallistuvan eniten tänä vuonna. Luonnonvarakeskus on ennustanut, että ruoan hinta nousee tänä vuonna jopa 10 prosenttia.
– Eräs lapsi halusi kutsua kavereita kylään siksi, että voisi näyttää, että jääkaapissa on ruokaa.
Järjestö paikkailee vuotavaa sosiaali- ja terveysalaa
Jaari työskentelee lentoemäntänä, ja käyttää suurimman osan vapaa-ajastaan vähävaraisten auttamiseen.
– Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta hyvinvointivaltiona. Kelassa ja sosiaalitoimessa monet ovat kuitenkin vieraantuneet lapsiperheiden köyhyyden arkirealiteeteista. Meille tulee esimerkiksi pyyntöjä maksaa elintärkeitä lääkkeitä tai sähkölasku, jottei sähköjä katkaista kotoa ja jääkaappi pysyy päällä.
Jaari ihmettelee, kuinka palvelut eivät kata näitä elintärkeitä tarpeita.
– Tuntuu siltä, että ollaan semmonen Kela ja Sosiaalitoimi 2.0. Saamme hyvin paljon ohjauksia sieltä. Tuet seisovat ja käsittelyajat ovat pitkiä, niin ihmisiä ei pystytä auttamaan enää sieltä käsin, vaan ohjataan meille.
Auttamishalu jo lapsuudenperheestä
Jaarin lapsuudenkodissa lelut jaettiin aina eteenpäin lastensairaaloihin ja lastenkoteihin.
– Totuin lapsesta asti siihen, että jos on mahdollisuus auttaa, niin pitää auttaa. Siitä on tullut minulle itsestäänselvyys ja sen pitäisi olla mielestäni jokaisen kansalaisvelvollisuus.
Avun antamisen vaikutus on Jaarille valtava. Ihmiset kiittävät tonnikalasta, hapankorpuista ja hedelmistä järjestöä viesteillä. Apu tulee myös kriittisellä hetkellä: vuokrarästit maksamalla estetään häätö tai lääkkeet maksamalla sairaalareissu.
– Pohdimme usein työparini Merjan kanssa sitä, missä nämä ihmiset olisivat, jos eivät saisi tarvitsemaansa apua.
Toisinaan näkee kuitenkin myös perheiden pääsevän omille jaloilleen. Järjestö auttaa akuutissa kriisissä. Ero, äkillinen taloudellinen menetys tai tapaturma voi saattaa perheen hetkeksi taloudelliseen ahdinkoon.
– Se tunne, kun autat ihmisen vaikeimman yli, ja näet ihmisen toimijuuden kasvavan. Se antaa tälle työlle merkityksellisyyttä.
Eniten Jaaria motivoiva asia on kuitenkin se, että hän haluaa tilanteeseen muutosta. Hän peräänkuuluttaa inhimillisyyttä ja sitä, että perheiden tilanteita tulisi tarkastella virastoissa tilannekohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti.
– Liian usein perheiden tilanteet nähdään vain numeroina ja tiukasti pykälien mukaan. Tilanteet ovat erilaisia ja ihmisen tarinan taustalla voi olla monenlaisten eri asioiden summa.
Lapsiperheköyhyys on Suomessa vaiettu asia
Vuonna 2021 kansanedustaja Hilkka Kempin johdolla tehtiin selvitys lapsiperheköyhyydestä. Sen mukaan lapsiperheköyhyys oli vuonna 2021 Suomessa noin 10 prosentin tasolla.
Selvityksessä korostetaan perhekeskusten, neuvoloiden ja lastensuojelun palveluiden merkitystä. Selvityksessä todetaan, että köyhyys on kokonaisvaltainen ongelma, johon tulisi sosioekonomisen periytyvyyden vuoksi puuttua jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vanhemmuutta ja perheen taloustaitoja vahvistamalla.
Selvityksessä kuitenkin todetaan myös, etteivät lapsiperheiden etuudet ole pysyneet kustannustason perässä. Lähes puolessa köyhistä lapsiperheistä huoltaja on kuitenkin työssäkäyvä.
Jaarin mukaan lapsiperheköyhyydestä ei puhuta tarpeeksi.
– Tilanne on todella paha. Korona osoitti tämän jo, mutta ruoan hinnan kallistuminen tulee vaikuttamaan tilanteeseen entisestään.
Ruokainflaatio jyllännyt viime syksystä saakka
Ruokakriisi on jyllännyt Euroopassa jo jonkin aikaa. Siihen vaikuttavat paitsi Venäjän hyökkäyssota, lannoitteiden ja energian kallistuminen, myös kokonaisvaltainen murros ruokamarkkinoilla.
Ruokainflaatio näkyy ruoantuottajien talousahdinkona. Erityisesti lihatuotanto on tappiollista. Kuluttajien reaktio hintojen nousuun seisoo ruokateollisuudessa vielä kysymysmerkkinä.
Erityisesti liha, kala, viljatuotteet ja maitotaloustuotteet ovat kallistuneet. Hintojen kallistuminen iskee rajuimmiten pienituloisiin.