Viime vuoden syksyllä voimaan tullut ulkomaalaislaki on suomalaisten urheiluseurojen kiusana. SM-liigassa valtaosa ulkomaalaispelaajista tulee Pohjois-Amerikasta ja laki on tehnyt liigan pelaajasiirroista entistä vaikeampaa.
LUE MYÖS: Pelot toteutuivat – suomalaisseurat ahtaassa paikassa: "Haasteiden edessä"
Lappeenrannan SaiPa on jo värvännyt kevään ja kesän aikana tulevalle kaudelle kaksi pelaajaa Pohjois-Amerikasta. Viime vuoden lutviukkuus pelaajasiirtojen tekemisessä on vain kaukainen muisto. Tuolloin pelaajasiirtoja pystyttiin tekemään niin sanotun kohtuuttomuuspykälän kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että pelaajalla ei ollut mitään järkeä lähteä Suomesta kotimaahan tunnistautumaan, vaan se pystyttiin toteuttamaan paikan päällä. Nyt tilanne on toinen. Lakitulkinta on tiukentunut, ja oleskelulupa tulee olla myönnettynä jo ennen Suomeen saapumista.
– Entistä tiukemmaksi on mennyt, että ainakin meidän pelaajat kävivät molemmat tunnistautumassa kotimaassaan. Lisää työtä ja tietenkin pelaajille lisää vaivaa siitä, että pääsee määränpäähän pelaamaan. Meille seuroille on vaivalloista. Työperäisen maahanmuuton suhteen tuntuu ihmeelliseltä, että vaan tiukkenee ja tiukkenee, lappeenrantalaisseuran urheilujohtaja Harri Aho sanoo MTV Urheilulle
Viime syksynä SaiPan leirissä otettiin tietoinen riski kahden kesken kauden tulleen värväyksen kohdalla. Oleskelulupaa haettiin vasta Suomesta. Silloin hakemukset hyväksyttiin. Aho sanoo tilanteen olevan tulevalla kaudella paljon vaikeampi, jos seura päättää palkata uusia ulkomaalaispelaajia kesken kauden.
– Todella vaikeaa, koska silloin tarve on heti. En voi käsittää, että miten vaikeaksi tämä on tehty. Jos miettii meidän lajia, niin Pohjois-Amerikka on sellainen suunta, josta niitä pelaajia tulee. Jos mietitään vähänkään muita maita, niin me olemme heikommassa asemassa. Jos jotain etuja toivoisi, niin että nämä olisi meille suotuisia, mutta niin ei tällä hetkellä todellakaan ole, Aho toteaa.
"Kyllähän se tuli silmille"
Liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen myöntää, että muutoksen myötä on huolestuneisuutta ilmassa.
– Kyllähän meidän seurat ovat huolissaan siitä, että onko varsinkin kesken kauden tapahtuva rekrytoinnin nopeus riittävä. Kolmessa viikossa menee kymmenen peliä ohi ja se on yksi kuudesosa kaudesta. Jos se kestää kolme viikkoa verrattuna siihen, että kestää muutaman päivän kuten aiemmin, niin se aiheuttaa haasteita. Ajalla on iso merkitys, että miten se toimii käytännössä, Markkanen heittää esimerkkinä, miten asiat voisivat olla.
– Me katsotaan tätä tietysti ammattiurheilun näkökulmasta ja siinä mielessä vanha systeemi oli erittäin toimiva, että pystyttiin saamaan pelaaja tänne välittömästi ja hoitaa paperityöt täällä Suomessa ja saada 90 päivän aikana työluvat kuntoon. Siihen nähden tämä on iso muutos. Ymmärretään tietty, että lakeja pitää noudattaa. Urheilun näkökulmasta kun puhtaasti katsotaan, niin meidän globaali kilpailukyky on haastava jo tässä kohdassa. Jokainen sitä heikentävä tekijä on meille haaste, Markkanen toteaa.
Jukureiden urheilutoimenjohtaja Mikko Hakkarainen sanoo, että pelaajien hankkiminen kesken kauden vaikeutuu. Aiemmin pelaaja on saapunut Suomeen viikon sisällä sopimuksen tekemisestä. Nyt sopimuksen syntymisen jälkeen pelaaja joutuu odottamaan oleskelulupapäätöstä kotimaassaan.
Hakkarainen epäilee, että kesken kauden hankinnat jäävät tekemättä hektisen siirtotakarajan kynnyksellä.
– Eipä sitten oikein uskalla tehdä, jos siinä on kuukauden aikaikkuna ja pelaaja on jo mahdollisesti Suomessa. En usko, että hirveästi, jos laki pysyy samanlaisena.
Hakkarainen kertoo, että tulevaksi kaudeksi jo tehdyt värväykset sujuivat yllättävän kivuttomasti. Tämän taustalla se, että viimevuotinen kokemus prosessista toimi auttavana kätenä. Viime syksynä puolestaan tulleen lain voimaantulo yllätti täysin.
– Kyllähän se tuli silmille. Otin yhden pelaajan Suomeen normaalin protokollan mukaan ja tehtiin kaikki hakemukset. Mentiin Suomessa tunnistautumaan, niin tuli ilmoitus, että tällainen laki on tullut muutama päivä sitten voimaan. Siinä oli virkailija, joka ei itsekään oikein tiennyt asiasta, sitä mieltä, että nyt pitää pelaajan lähteä takaisin Pohjois-Amerikkaan tunnistautumaan. Jätettiin hakemus ja se meni kuitenkin läpi, Hakkarainen sanoo.
Jukureiden hakemuksen läpimenon taustalla oli juurikin kohtuuttomuuspykälä. Laki voi Hakkaraisen mielestä vaikuttaa siihen, valitseeko pelaaja Suomen pelipaikakseen tai jonkun muun maan.
– Jos on todella kankeaa, niin kyllähän sen agentitkin tietävät. Jos teet diilin ja olet 1,5-2 kuukautta mahdollisesti pelaamatta, niin eihän se ideaali tilanne ole, Hakkarainen toteaa.
– On sillä merkitystä. Näen sen haasteena. Riippuu tietysti, missä pelaaja ja hänen perheensä asuu. Voi olla sellaisia tilanteita, että on pohjoisamerikkalaisia perheitä, joissa toinen on jenkki ja toinen kanadalainen, niin miten perheiden saaminen tänne onnistuu. Voi olla, että jos on liian haastavaa, niin tehdään valintoja pelaajan näkökulmasta ja mennään johonkin liian muualle, koska siellä on helpompaa, Markkanen päättää.