HIFK:n puolustaja Kasper Kotkansalo on yksi SM-liigan alkukauden myönteisistä yllättäjistä. Hän on ehtinyt kulkea jo 22-vuotiaaksi pitkän tien. Se ei ole ollut ihan tavanomainen – kuten ei esikuvakaan.
LUE MYÖS: Painajainen on ohi – HIFK:n kannattajat riemuitsivat rajoituksien poistumisesta: "Vanhat ajat tulivat mieleen"
Brooks Orpik, 41, pelasi 16 kautta NHL:ssä ja saavutti ison arvostuksen omien ja vastustajien keskuudessa. Kaksinkertainen Stanley Cupin voittaja oli alakerran kova luu, joka veti jokaisen tilanteen loppuun asti.
Mutta kun nuoret pelaajat luettelevat pelaajia, joista he ottavat mallia, Orpikin nimi näkyy erittäin harvoin.
Kotkansalon papereissa Orpik on korkealla.
– Hän on yksi suosikeista. Jos tekee noin pitkän uran eikä ole mikään pistemies, pitää tehdä puolustuspäässä paljon asioita hyvin, Kotkansalo sanoi MTV Urheilulle HPK-ottelun jälkeen.
Kotkansalo sanoi, että hän yrittää seurata muutakin kuin esimerkiksi Victor Hedmanin hienoja ylivoimakuvioita.
– Pelityyli oli aika raastava. Eivät hänestä vastustajat tykänneet.
Juttu jatkuu kuvan alla
Jääskän kanssa samaan etuajassa
Ainakin Kotkansalon kohdalla Orpikin seuraaminen on toiminut, sillä ura on lähtenyt hyvään nousuun.
Kotkansalo pelasi lupaavasti jo Ässissä viime kaudella, mutta espoolaiskiekon kasvatti on petrannut peliään vielä monta napsua HIFK:ssa. Yhdeksän ottelun jälkeen koossa on komeat neljä maalia ja kolme maalisyöttöä.
– Paikoista on uponnut. Hyvä peruspelaaminen on antanut mahdollisuudet tehopisteille.
Kotkansalo muistuttaa myös, että isommassa seurassa hän on päässyt luonnostaan paremmin esiin
– HIFK:hon on hankinnut Jere Innalan ja Eetu Koivistoisen tasoisia kovia pelimiehiä. Kun heitä seurataan paljon, minäkin olen päässyt esille.
Kotkansalolle oli tärkeää, että hän pääsi samaan seuraan hyvän ystävänsä Juha Jääskän kanssa.
– Puhuimme joskus, että haluaisimme pelata samassa joukkuessa ja sitten myöhemmin valmentaa yhdessä. Oli hienoa, että tämä toteutui jo näin nopeasti.
Apua urheilupsykologilta
Detroit Red Wingsin NHL-varaus on noussut jo varteenotettavien EHT-ehdokkaiden joukkoon. Oman pään peli on orpikmaisen jämäkkää, syötöt napsuvat kohdalleen ja hyökkäyspäässäkin löytyy luovuutta.
Kesti kuitenkin pitkään, että taidot pääsivät esiin. Vuodet Bostonin yliopistossa olivat välillä vaikeita, kun peli ei kulkenut ja kehitys polki paikallaan. Mieli oli tiukilla, kun kaverit viereltä pääsivät kovempiin sarjoihin.
– Minulla ei ollut kanttia ottaa isompaa ruutua. Pitää olla henkisesti kova jos aikoo pärjätä.
Siihen henkiseen puoleen Kotkansalo sai apua yhdysvaltalaiselta urheilupsykologilta. Ensimmäinen oivallus oli, että aivot ovat kuin lihasisto – sitä ei saa rasittaa liikaa.
Kotkansalo pitää häneen yhteyttä edelleen, mutta kaksikko ei ole vieläkään tavannut toisiaan fyysisesti.
– Hän on osannut ohjata minua oikeaan suuntaan niin, että osaan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.