Spagaatin kautta Chicagon NHL-miehistöön – oma isä ja aerobicin maailmanmestari auttaneet suomalaislupausta uralla eteenpäin

Ylälaidan videolla sunnuntai-illan Tulosruutu.

Henri Jokiharju siirtyi kaudeksi 2015–16 Jokereista Tapparan A-nuoriin. Tiedustelin silloin joukkueen valmentajalta Timo Elolta, että minkälainen pelaaja Jokiharju on.

– Tulevaisuuden NHL-pelaaja, Elo sanoi suoraan.

No jaa, mietin. Aika pitkä matka pojalla on. Onhan hän taitavan oloinen pelimies ja hyvä luistelija, mutta aika pieneltä näyttää.

Seuraavaksi kaudeksi Jokiharju livahti WHL:n Portland Winterhawksiin, suomalaisen kiekkoväen näkökentän ulottumattomiin.

Ja siellä hän nyt on, NHL:n porteilla, Chicago Blackhawksin runkosarjan aloittavassa kokoonpanossa.

– Kyllä se vaan jotenkin näki ja vaistosi, vaikka tietysti NHL-pelaajaksi pääseminen on monien asioiden summa. Hänellä oli poikkeuksellinen kyky pelata pää ylhäällä, ja luistelu oli hyvää. Lisäksi ääretön määrätietoisuus ja oppimishalu jäivät mieleen, Elo sanoo neljä vuotta myöhemmin.

”Poikkeuksellisen pelaajan piirteitä”

Jokiharju nousi ensimmäisen kerran satunnaisemmin lajia seuraavien ihmisten tietoisuuteen viime keväänä, kun hän oli mukana Leijonien MM-leirillä. Hän teki kuudessa ottelussa tehot 2+1 ja pelasi lupaavasti, mutta kyvyt eivät vielä aivan riittäneet MM-kisoihin asti.

Chicago Blackhawks oli bongannut nuoren suomalaisen taidot jo aiemmin. Blackhawks varasi suomalaispuolustajan kesällä 2017 ensimmäisellä kierroksella (29. pelaaja).

WHL on pelattu läpi kahden kauden aikana: Jokiharju teki 134 ottelussa tehopisteet 21+98=119. Niillä pisteillä ei ole kuitenkaan enää mitään merkitystä, kun taistelu NHL-paikasta alkaa.

Otteet harjoitusleirillä vakuuttivat nuorennusleikkausta tekevän Blackhawksin johdon.

– Me pidämme tavasta, jolla hän osallistuu hyökkäyksiin. Hän on kärsivällinen kiekon kanssa hyökkäysalueella, valmentaja Joel Quenneville sanoi Chicago Sun Timesissä.

– On vaikuttavaa nähdä, miten noin nuori jätkä pelaa noin vakuuttavasti, konkaripuolustaja Brent Seabrook komppasi.

Elo huomasi jo Tapparan A-nuorissa samoja asioita kuin Chicagon väki.

– Jokiharju on hyvä selvittämään tiukkoja painetilanteita. Hän uskaltaa luistella lähelle karvaajaa. On tärkeää tietää missä vaiheessa syöttö kannattaa antaa, Elo muistuttaa.

Elo muistelee, että Jokiharju oli jo nuorena hyvä kaksinkamppailuissa, vaikkei hän ollutkaan isokokokoinen.

– Hän pystyi löytämään laukaukselle vapaan reitin blokkien ohi. Laukauksella on aina tarkoitus ja suunta. Ne ovat poikkeuksellisen pelaajan piirteitä.

Kilpa-aerobicin maailmanmestari koutsina

Henri Jokiharju liittyi kolme vuotta sitten kaksinkertaisen kilpa-aerobicin maailmanmestarin Jouni Viitasen Revolution Training treeniporukkaan, johon kuuluvat muiden muassa Calgary Flamesin Juuso Välimäki ja Dallas Starsin Miro Heiskanen.

Tulosta on tullut. Chicagon valmentajat hämmästelivät, miten fyysisesti valmis pelaaja 19-vuotias suomalaispuolustaja on.

– Henri on lahjakas urheilija, mutta ilman pedanttisuutta ja työntekoa ei pääsisi tuollaisiin tuloksiin. Hän on viimeisen päälle huipputyyppi, joka haluaa, että asiat tehdään viimeisen päälle, Viitanen muistuttaa.

Viitasen mukaan Jokiharjun kehityskohteet olivat samat kuin monella muullakin nuorella kiekkoilijalla. Reidet olivat vahvat, mutta suhteellisesti selkä ja keskivartalo kaipaisivat lisää jytyä.

– Yritämme vähentää pelaajan loukkaantumisriskiä. Se on kuitenkin tärkeää, kun panokset ovat kovia, Viitanen muistuttaa.

Viitasen yksi tavoite on, että pelaajat ovat vahvoja myös niin sanotuissa ääriasennoissa. Jokiharju on yksi niistä Revolution Trainingin suojateista, jotka venyvät spagaattiin asti. Se ei totisesti kuulunut 80-luvun pelaajapolven liikevalikoimaan.

Viitasen yleislinjana on, että vähemmän on enemmän. Eli pelaajia ei stressata loppuun valtavilla harjoitusmäärillä. Tarkoitus on satsata tieteellisesti todistettuihin faktoihin. Jokaiselle pelaajalle tehdään henkilökohtainen treeniohjelma, jossa on otettu huomioon oma pelipaikka ja rooli kaukalossa.

Viitanen sanoo ylpeänä, että hänen suojattinsa ovat olleet testeissä NHL:n kokonaisvertailussa parhaalla kolmanneksella.

– Joka ikinen pelaaja on sanonut, ettei ole ikinä treenannut näin kevyesti. Miten kovaa he sitten aiemmin ovat harjoitelleet, kun ei meidänkään treenit mitään kevyitä ole, Viitanen naurahtaa.

– Kaudenkin aikana on tärkeä osata palautua kunnolla. Jos alussa hosut, lopussa väsyt. Tarkoituksena on, ettei fyysisellä puolella tulisi takapakkia kauden aikana.

Oma isä luistelukoutsina

Henrin isä Juha Jokiharju pelasi SM-liigaa KalPassa ja Jokereissa 288 ottelua. Hänet muistetaan liukasliikkeisenä hyökkääjänä, joka karkasi nopeudellaan pakeilta.

Jokiharjun luistelua katsellessa tulee mieleen, miten ”luistelugeenit” ovat periytyneet isältä pojalle.

Henrin isoveli Juho Jokiharju, 23, pelaa hyökkääjänä Clarksonin yliopistossa. Isä-Juha ei halua kommentoida julkisesti suomalaismedialle poikiensa tekemisiä, mutta Juha on muuten tiiviisti mukana poikiensa ”harrastuksessa”. Juha Jokiharju toimii luisteluvalmentajana ja pelillisenä neuvonantajana Revolution Training -yrityksessä.

Juha Jokiharju kertoi kuitenkin ajatuksistaan The Athletic -julkaisulle. Hän muistutti olleensa itse urallaan hyvä luistelija.

– Olen jotenkin luonut oman tapani opettaa luistelua, miten asemoit ylävartalon ja käytät käsiä, Jokiharju sanoi.

Jokiharju sanoo satsaavansa henkilökohtaiseen ohjaukseen.

– Meillä on jäällä 12–18 pelaajaa samaan aikaan. Tiedän jokaisen pelaajan tarpeet. Analysoin videolta tarkkaan, mitä he olisivat voineet tehdä paremmin.

Juha sanoi, että hän on havainnut Henrin luistelun kehittyneen edelleen.

– Hän on hyvin motivoitunut oppimaan uutta, koska hän tietää, että NHL:ssä pärjätäkseen pitää olla hyvä luistelija. Jos haluat huipulle, sinun pitää olla huippuluistelija.

Vielä kaukana huipusta

Jokiharju elää jännittäviä aikoja. Edessä siintää ensimmäinen NHL-ottelu. Sitä seuraa kenties toinen, kolmas, neljäs. Kohta kausi onkin paketissa.

Ehkä ensi kesänä Suomeen palaa täysverinen NHL-pelaaja, joka on vetänyt koko kauden Chicago Blackhawksin pakkikuusikossa.

Jos välillä tulee AHL-kutsu, sekään ei ole katastrofi. Jos Jokiharjun kehitys jatkuu yhtä hyvänä, hän tekee komean NHL-uran.

Viitanen muistuttaa, ettei Jokiharju ole fyysisestikään vielä saavuttanut lähellekään huippua.

– On hienoa nähdä, millä tasolla nämä jätkät ovat fyysisesti 26–27-vuotiaana. Uskon, että se on aika hienoa katseltavaa.

– Itse pelillä tietysti ura tehdään, mutta fyysisesti ei saa ainakaan tulla takamatkaa.