SM-liigakonkari juhlaputkessa vaikean alkukauden jälkeen – kertoo nyt, miksi tiet erosivat Olli Jokisen kanssa

Loukkaantuminen: Jukurit - JYP 4:22
Videolla JYP-vahti Markus Ruusun maila osuu Jani Tuppuraista kasvoihin – konkarihyökkääjä jättää kaukalon verta vuotavana.

Jani Tuppuraisella, 42, on takana värikäs kausi. Kun asiat eivät sujuneet Mikkelin Jukureissa, hän suuntasi Ranskan liigan Grenobleen, jossa kausi päättyi mestaruusjuhliin. Nyt Tuppurainen arpoo uransa jatkoa.

Jani Tuppuraisen urheilukunto on kivenkova, mutta juhlintakunto on ollut viime aikoina koetuksella.

Suomalaishyökkääjä pääsi todistamaan ranskalaista ilonpitoa, kun Grenoble voitti finaalissa viidennen ottelun Angersia vasatan 5–1. Kun hän tuli viikon kuluttua Suomeen, oli edessä JYPin vuoden 2012 mestarijoukkueen kymmenvuotistapaaminen.

Siinä onkin jo sulattelemista yli 40-vuotiaalle miehelle.

– Nyt on juhlittu tarpeeksi. En tosin ollut itse mukana ihan joka päivä, mutta mukava oli seurata vierestä nuorempien juhlahumua ja nautiskelua, Jyväskylän kodissaan majaileva Tuppurainen sanoo puhelimessa.

– Kyllä ranskalaiset osaavat juhlia, ja kulttuuri on muutenkin vähän rennompaa kuin Suomessa. Ei siellä turhista stressata.

Juttu jatkuu kuvan alla

”Tämä kuuluu bisnekseen”

Mikkelin Jukurit julkaisi viime vuonna ison uutisen, kun se kertoi Tuppuraisen ja Jarkko Immosen liittymisestä joukkueeseen. He toisivat tarvittavaa kokemusta ja uskottavuutta Olli Jokisen luotsaamaan ryhmään.

Immonen pelasi kauden loppuun Jukureissa, Tuppurainen ei.

Tuppurainen korostaa, ettei hänellä ollut ristiriitoja sinänsä. Peli ei vaan ottanut kulkeakseen, ja loukkaantuminenkin sotki kuvioita.

– Tämä kuuluu bisnekseen. Ei asiasta kannata tehdä liian isoa numeroa.

Tuppuraisen mukaan hänellä jäi kuitenkin myönteinen kuva Jukurien toiminnasta. Jukurit nousi sensaatiomaisesti runkosarjan kakkoseksi ja pelasi tiukan puolivälieräsarjan KooKoota vastaan.

Tuppurainen huomasi Jukureiden toiminnassa samankaltaista jämäkkyyttä kuin JYPin hyvinä aikoina.

– Huomasin heti, että siellä ollaan asian ytimessä. Uskon, että Jukureilla ja Jokisella on edessä hyvä tulevaisuus.

”Alkuun tuli vähän sohittua”

Tuppurainen löysi uuden kodin Grenoblesta, jossa odotti vahva suomalaisedustus. JYPin ajoilta tutun Jyrki Ahon kakkosena oli Ari-Pekka Siekkinen. Janne Jalasvaara, Jere Rouhiainen ja Markus Poukkula toivat sinikeltaista väriä kokoonpanoon.

Tuppurainen on pelannut 17 kauden aikana 802 SM-liigan runkosarjan ottelua, mutta ulkomaiden sarjoista hänellä on vain vähän kokemusta: nuorena NAHL:ää Chicagossa, puoli kautta Ruotsin Färjestadissa ja yksi kausi KHL:n Donbassissa.

Tunnollinen suomalaishyökkääjä joutui totuttelemaan hieman erilaiseen pelitapaan ja arkeen. Hän pääsi vauhtiin, kun korona ja pieni loukkaantuminen oli selätetty.

Tuppurainen kehuu ranskalaispelaajien luisteluvoimaa, mutta isojen kaukaloidenkin takia kiekon kanssa oli enemmän tilaa kuin SM-liigassa.

– Aluksi tuli vähän sohittua kiekon kanssa. Oli kuitenkin mukava huomata, että peli ei ollut kadonnut kokonaan.

Ranskan Ligue Magnus ei ole Suomen tai Ruotsin pääsarjojen tasoinen, mutta Tuppuraisen mukaan sielläkin varsinkin kärki on kova. Grenoble sai etua neljästä vahvasta kentästään, kun heikommilla joukkueilla on vain pari laatukenttää.

– Eron huomasi varsinkin kotipeleissämme heikompia vastaan. Jos takana oli pitkä matkustaminen, he eivät jaksaneet loppuun asti. Meillä oli onneksi mahdollisuus yöpyä hotellissa vierasreissuilla.

Aho yritti juurruttaa Suomesta tuttua kurinalaista kulttuuria vähän huolettomaan ympäristöön.

– Suomessa olin tottunut, että palavereihin tullaan ajoissa. Siellä porukka valui paikalle vähän myöhässä. Me suomalaiset ihmettelimme, että mitä tässä tapahtuu.

Yleisölle kehut, tuomareille kritiikkiä

Intohimoinen yleisö saa Tuppuraisen kehut. Kun Tuppurainen tuli kaupunkiin, katsomoon sai ottaa puolet maksimista. Loppukaudesta katsomot pullistelivat täynnä.

Grenoblessa koululaisilla oli keskiviikkoisin urheilupäivä, ja hallilla näkyi harjoituksissa paljon nuoria tutustumassa jääkiekon saloihin.

– Katsojat haluavat jäädä pitämään meteliä katsomoon vielä pelin jälkeenkin. Suomessa katsomo alkaa tyhjentyä ennen pelin loppua, kun ihmiset eivät halua joutua ruuhkaan, Tuppurainen naurahtaa.  

Tuomaritoiminnasta tulee sen sijaan pyyhkeitä.

– Linja oli aika epätasainen. Kahvata saa aika paljon, ja välillä tulee vastustajaa niskaan. Rikkoa saa selkeästi enemmän kuin Suomessa.

– He tekevät hallaa maajoukkuepelaajille, kun kansainvälisissä peleissä linja onkin eri.

Juttu jatkuu kuvan alla

Pelaaminen kiehtoo edelleen

Tuppurainen on SM-liigan tervaskantoja, joka on jaksanut pitää itsestään hyvää huolta kaikki kovat vuodet.

Yli 40-vuotias pelaaja joutuu tekemään kovan työn pysyäkseen nuorekkaan ja vauhdikkaan nykykiekon tahdissa.

Tuppuraisen viime viikot ovat menneet aikamoisessa hulinassa, mutta taustalla on pyörinyt ajatuksia mahdollisesta uran jatkamisesta. Hän pelaisi mielellään toisenkin kauden Grenoblessa, mutta keskusteluja ei ole vielä aloitettu.

– Katsotaan nyt tässä rauhassa kropan kuntoakin. Pelaaminen on kuitenkin edelleen hiton hauskaa. Se tässä edelleen kiehtoo, ei mikään muu.

Tuppuraisella ei ole vielä selkeitä suunnitelmia uran jälkeisestä elämästä, mutta urheilun parissa työskentely kiinnostaa.

– Se on kuitenkin varma, että mitä tahansa alan tehdä, se tehdään täysillä. En lähde minnekään poukkoilemaan.

Se on helppo uskoa. Aina kun hän on luistimennauhat sitonut, on katse ollut terävä ja tavoite kirkas.

Tuppurainen on jo ostanut padelkengät, mutta vielä hän ei ole käynyt kokeilemassa tätä jääkiekkoilijoidenkin suosiossa olevaa trendilajia.

– Vähän epäilyttää, koska olen sen verran loukkaantumisaltis. Kun pelit on pelattu, katsotaan sitten tosissaan, että miten ne kentän laidat kestävät.

Lue myös:

    Uusimmat