Sixten Korkman varoittaa MTV:n Uutisextrassa talouden ylikuumenemisesta ja liian suurista palkankorotuksista

Marinin hallitus on päättänyt ylittää aiemmin sovitun menokehyksen ensi vuonna lähes miljardilla eurolla ja vuonna 2023 puolella miljardilla eurolla.

Korkmanin mukaan julkisen talouden tilannetta vaikeuttaa väestön ikääntyminen, joka lisää menoja ainakin 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän verran pitäisi siis sopeuttaa joka vuosi, jotta tilanne säilyisi edes ennallaan. Korkman sanoo, että tähän eivät eri hallitukset ole riittävällä tarmolla tarttuneet, vaikka ongelma on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä.

Hän katsoo, että realistinen tavoite olisi julkisen velan ja bruttokansantuotteen suhteen vakauttaminen siedettävälle 75–80 prosentin tasolle.

Korkman sanoo, että kenenkään ei pitäisi nukkua huonosti pohtiessaan Suomen velkaantumiskehitystä tai luottoluokitusta, sillä moni muu maa hoitaa asioitaan huonommin.

– Päinvastoin voi käydä niin, että jos Etelä-Eurooppa joutuu finanssikriisin partaalle, niin sijoittajat sijoittavat rahansa mieluummin Saksan ja Suomen lainoihin kuin muihin. Meidän täytyy tärvellä asioita todella kunnolla ennen kuin syntyy huolta luottoluokituksesta, sanoo Korkman Uutisextrassa.

Korkman sanoo, että Euroopan keskuspankki on sitoutunut pitämään korkotason hyvin matalana hyvin pitkään.

"Työllisyysluvut kuuluvat valtiovarainministeriölle"

Korkmanin mukaan lisää työllisyystoimia tarvitaan, myös niin sanottuja kovia toimia. Kovista keinoista Korkman on maininnut esimerkiksi työttömyysturvan keston lyhentämisen.

Korkman katsoo, että viime kädessä työllisyysluvuista päättäminen kuuluu valtiovarainministeriölle, vaikka niitä saa toki laskea muuallakin. Marinin hallitus on käyttänyt myös muiden ministeriöiden laskelmia työllisyystoimien vaikutuksista.

Korkman pitää realistisena, että ainakin 75 prosentin työllisyysaste voidaan saavuttaa, mutta se vaatii hänen mukaansa päättäväisiä toimia.

Ylikuumenemisen vaara

Jo lähitulevaisuudessa Korkman on kehysten ylityksen ja elvytyksen jatkamisen osalta huolissaan talouden ylikuumenemisen riskistä. Viennin odotetaan lähtevän taas vauhtiin, ja kotitalouksille on kertynyt korona-aikana säästöjä, jotka voivat kasvattaa merkittävästi yksityistä kulutusta.

Korkmanin mukaan syksyn budjettiriihessä täytyy ryhtyä tarvittaessa hillitseviin toimiin. Korkman on huolissaan työmarkkinoiden joutumisesta ”väärille poluille”. Tällä hän tarkoittaa liian korkeita palkkavaatimuksia, jotka murentaisivat suomalaisyhtiöiden kilpailukykyä. Korkmanin mukaan riski on olemassa nyt, kun vastakkainasettelu on lisääntynyt työmarkkinoilla ja toimintamallia etsitään.

– Metsäteollisuudessa on siirrytty paikalliseen sopimiseen kauttaaltaan. Toivon, että se onnistuu, sillä se on kansantalouden etu. Mutta onhan siellä vahva ay-liike, joka pystyy tehtaat pysäyttämään, jos se haluaa, sanoo Korkman.

MTV:n Uutisextra lauantaisin MTV-palvelussa ja MTV3-kanavalla kello 19.10.