Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate ja järjestön kautta Gazassa vuonna 2020 työskennellyt lääkäri Henriikka Ollilla ovat huolissaan Gazan terveydenhuollon tilanteesta ja hygieniatason laskun tuomista terveysriskeistä.
Gazan kaista on hieman Espoon maa-alaa suurempi alue, jolla asuu yli kaksi miljoonaa asukasta. Israelin ja Hamasin välinen konflikti on pakottanut noin puoli miljoonaa gazalaista siirtymään kodeistaan kohti alueen eteläosaan.
– Hyvin pienellä alueella on suuri määrä ihmisiä olosuhteissa, jotka luovat terveysriskejä, Linda Konate kertoo.
Gazaan on kansainvälisten ponnistusten avulla saatu toistaiseksi riittämättömästi apua tarpeeseen nähden. Vedenpuute on tällä hetkellä suuri ongelma, sillä siitä oli pulaa jo ennen konfliktia.
– Tällä hetkellä arvioidaan, että ihmiset saavat arviolta noin kolme litraa vettä päivässä, Konate sanoo.
Lue myös: Israel sanoo sallivansa polttoainekuljetukset Gazan kaistalle vasta, kun polttoaine loppuu sairaaloista
Määrä kattaa sekä juomiseen, ruuanlaittoon että peseytymiseen tarkoitetun veden. Konate huomauttaa, että katastrofitilanteissakin ihmisten suositellaan saavan noin 15–20 litraa vettä päivässä. Vertailuna voidaan todeta, että suomalaiset käyttävät vettä keskimäärin 120–150 litraa päivässä.
Gazan infrastruktuuri ja sähkönsaanti ovat kärsineet viime viikkojen aikana pahasti Israelin iskuissa. Sen vuoksi esimerkiksi vedenpuhdistamot eivät toimi.
– Ihmiset juovat likaista vettä. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi ripulitauteja ja sairauksia. Toinen huoli on nestehukka, Konate kertoo
