Tutkimusten perusteella maalla luonnon ja eläinten parissa kasvavat lapset sairastuvat astmaan ja muihin allergioihin huomattavasti harvemmin kuin kaupunkilaislapset. Tästä saatiin hiljattain lisävahvistusta.

Tutkijat ovat epäilleet, että selitys ilmiölle voisi piillä maaperän mikrobeissa, joille altistutaan kaupunkioloissa vähemmän.

Teoria on sen verran mielenkiintoinen, että THL päätti testata sitä käytännössä. Laitoksessa on juuri saatu päätökseen uuden esitutkimuksen kenttätyövaihe, jossa suomalaiskoteihin vietiin metsästä kerätyllä maalla ”liattuja” mattoja.

– On tosi jännittävää päästä nyt kokeilemaan teorioita, joita bakteerien suojaavasta vaikutuksesta on saatu kymmenissä ja sadoissa tutkimuksissa. Olemme varmaan ensimmäisiä, jotka yrittävät ihan oikeasti vaikuttaa kotiin, Juha Pekkanen totesi lähetyksessä.

Lue myös: Hygieniahypoteesi vahvistuu – eläintilan lähellä asuvilla vähemmän atopiaa ja allergiaa

Mullalla ”kuorrutettuja” mattoja on viety niin pieniin ja lemmikittömiin kerrostalokaksioihin kuin useamman koiran ja lapsen omakotitaloihin.

– Ne ovat ihan tavallisia eteisen mattoja. Kun niistä kävellään yli, sillä tavalla levitetään mikrobistoa sinne kotiin, Pekkanen selittää tutkijoiden teoriaa.

Tutkijat monitoroivat muun muassa ilmanäytteillä ja laskeutuneen pölyn näytteillä eri korkeuksista ja huoneista, miten mikrobisto leviää kotona ja miten nopeasti se mahdollisesti häviää.

Voidaanko kodin mikrobistoa todella muuttaa?

Seuraavaksi on vuorossa laboratoriojakso, jossa tehdään varsinaiset analyysit. Tuloksia odotetaan jo tänä kesänä.

Mikäli esitutkimuksessa havaitaan, että kotien mikrobistoa todella voidaan muuttaa, seuraavaksi voitaisiin tarkastella muutoksen vaikutusta erityisesti lasten terveyden ja allergioiden ja astman kehittymisen kannalta. Tähän tarvitaan lisärahoitusta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki mikrobit eivät ole yhtä hyödyllisiä. Jotkut voivat olla jopa haitallisia.

– Siitäkin on näyttöä, että jokin tietty mikrobisto, joka varhaislapsuudessa aiheuttaa vaikka hengitystieärsytystä, kuitenkin treenaa lapsen immuunijärjestelmää sillä tavalla, että pitkällä tähtäimellä hänelle tulee vähemmän allergioita. On todella mielenkiintoista, miten pystymme erottamaan nämä mikrobien hyvät ja huonot vaikutukset. Se on ihan oleellinen asia, kun mietitään, miten voitaisiin vaikuttaa vaikka allergiaepidemiaan, Pekkanen selittää.