Sanotaan, että käsien työntäminen multaan tekee hyvää vastustuskyvylle. Suomessa aletaan nyt tutkia, monipuolistaako metsästä tuotu multa kaupunkikotien mikrobistoa – jos monipuolistaa, seuraavaksi voitaisiin seurata sen vaikutuksia lasten terveydelle.
Yllä olevalla videolla kerrotaan, että antibioottiresistenssi uhkaa sairauksien hoitoa.
Tutkimukset osoittavat, että pienen lapsen immuunijärjestelmän kehittymiselle on eduksi, että lapsi kasvaa maatilaympäristössä monimuotoisten mikrobilajistojen keskellä. Maatiloilla kasvavilla lapsilla on kaupunkilaislapsia pienempi riski sairastua esimerkiksi astmaan.
Nyt tutkijat haluavat selvittää, voisiko tätä tietämystä soveltaa kaupunkiympäristöissä: voisiko myös kaupunkikodin mikrobistoa muuttaa monimuotoisemmaksi ja terveyttä edistäväksi? Onko mahdollista luoda kaupunkilaislapsille ympäristö, joka tukisi heidän immuunijärjestelmänsä kehittymistä?
Uudessa tutkimuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat vieneet kaupunkikoteihin mattoja, joihin on laboratoriossa lisätty metsämaan monipuolista mikrobistoa. Tutkijat haluavat selvittää, miten tämä koe vaikuttaa sisätilojen mikrobistoon.
– Jo grammassa metsämaata on kymmeniä tai jopa satoja miljoonia mikrobeja. Maaperään, kasveihin ja maatilan eläimiin liittyville mikrobeille altistuminen on ollut aiemmin luontaista. Kun tuomme näitä mikrobeja sisätiloihin, uskomme sen tukevan lapsen immuunijärjestelmän kehittymistä ja vähentävän sairastavuutta, THL:n erikoistutkija Martin Täubel kertoo.
Meneillään olevan tutkimuksen aikana kotien sisätilojen mikrobiston muutoksia mitataan kuuden kuukauden ajan.
– Odotamme, että havaitsisimme kodin mikrobilajiston muuttuvan monimuotoisemmaksi. Se tarkoittaisi, että voisimme muuttaa kaupungissa asuvien mikrobialtistumista melko yksinkertaisesti, mikä olisi todella hienoa. Seuraava askel olisi seurata, edistääkö tämä lapsen tervettä kehittymistä, sanoo Täubel.
Tutkimus on osa PROBIOM-hanketta, jonka tavoitteena on löytää keinoja siihen, kuinka maatilaympäristön terveysvaikutteita voitaisiin hyödyntää astman ehkäisemisessä.
Hanketta rahoittavat Suomen Akatemia, Juho Vainion Säätiö, Yrjö Jahnssonin Säätiö sekä Kuopion Seudun Hengityssäätiö.
Lähde: THL