Suomen terveydenhuolto on pahassa kriisissä. Vain hetki sitten ilmoitettiin sydänlapsipotilaiden kuljettamisesta hoitoon Tanskaan. Nyt Helsingin yliopistollinen keskussairaala keskeyttää Siltasairaalassa kaikki ei-päivystykselliset leikkaukset ortopedian puolella. Jonot kasvavat yli 10 000 potilaaseen pelkästään tällä erikoisalalla.
Viimeaikojen uutisointi kertoo karua kieltään terveydenhuollon tilasta.
Esimerkiksi leikkaustoimintaa on jouduttu supistamaan monin paikoin, mutta tilanne huononee nyt entisestään.
Uudenkarhean sairaalan, Siltasairaalan, leikkaussalit ammottavat tyhjyyttään.
Tilat ovat upeat ja nykyaikaiset, mutta niistä voisi olla paljon enemmänkin iloa. Käyttöaste jää paljon suunniteltua vähäisemmäksi.
– Pystymme meidän kahdeksasta uudesta hienosta leikkaussalista ortopedian puolella pitämään kolmea auki tällä hetkellä, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Lasse Rämö.
Ortopedia tarkoittaa luu- ja tukielinsairauksiin keskittyvää kirurgian ja lääketieteen alaa.
Suuresta hoidontarpeesta huolimatta Hyks on päättänyt ajaa alas ortopedian puolella kaiken elektiivisen , eli ei- päivystyksellisen, leikkaustoiminnan aina huhtikuun lopusta elokuun loppuun.
Eli jonossa olevat potilaat jäävät jonoon.
– Pystymme hoitamaan vain päivystyspotilaita. Tämän lisäksi joka toinen viikko on varattu yksi leikkaussalipäivä pahanlaatuisille kasvainpotilaille. Kaikki muu toiminta ortopedian ja käsikirurgian puolella joudutaan keskeyttämään, selittää Rämö.
Lue myös: HUS alkaa ohjata lapsipotilaita Tanskaan sydänleikkausjonojen purkamiseksi jo ensi viikolla: "Olen tilanteesta hyvin pahoillani"
Hoitotakuu pettää jo nyt
Toimenpidepuolella ortopedia on sairaalan suurin yksikkö, joten potilasmäärät ovat valtavia.
Jonossa Hyksin alueella on valmiiksi jo yhteensä noin 7 500 potilasta, jotka ovat hoitotakuujonossa. Tämä tarkoittaa sitä, että leikkaus tulisi järjestää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.
– Näistä yli 2 000 potilasta on jo nyt odottanut yli puoli vuotta leikkausaikaa.
Kuukasitasolla jonoon tulee aina noin tuhat uutta potilasta.
Kun leikkaustoimintaa supistetaan neljä kuukautta, kasvaa jono tuhansilla. Jono, joka ei toistaiseksi liiku ollenkaan.
Eli voimme puhua yli 10 000 potilaan jonosta?
– Kokonaisuutena näin, toteaa Rämö.
Ortopedian puolella hoidetaan kirjavaa joukkoa potilaita. Näin potilasmateriaalia kuvataan Husin omilla nettisivuilla.
"Tyypillisiä ortopedian ja traumatologian erikoisalan toimenpiteitä ovat mm. nivelten tähystysavusteiset leikkaukset, tekonivelleikkaukset, raajojen murtuminen ja sairauksien korjausleikkaukset sekä selkärangan alueen sairauksien ja vammojen leikkaushoidot."
Tästä potilaskirjosta Rämö on kaikkein eniten huolissaan selkäpotilaista.
– Selkäpotilaiden joukossa on paljon ihmisiä, joiden on vaikea päästä liikkeelle jo kodin ulkopuolelle. Odottaessa tilanne voi pahentua ja muuttua siten, että siitä tulee käytännössä päivystyksellinen tilanne.
Eli esimerkiksi selkäpotilaalla tilanne voi olla se, että hoitoon pääsee vasta, kun kävelykyky lähtee tai on halvausoireita?
– Tämä on yksi esimerkki, johon voidaan joutua. Vasta sitten kun tilanne on niin vaikea, että jalka ei enää toimi, niin sitten voidaan tarjota hoitoa, Rämö vastaa.
Lue myös: Valvira poisti viime vuonna ammattioikeudet lähes tuhannelta – määrä moninkertaistui edellisestä vuodesta
Erikoistuvat lääkäri eivät saa riittävää koulutusta
Tilanne ei vaikuta negatiivisesti ainoastaan potilaisiin, vaan myös erikoistuviin lääkäreihin.
Kun toimenpidemäärät laskevat, näkyy se suoraan erikoistumiskoulutuksessa olevien kirurgien koulutuksessa.
Tilanne on ollut haastava jo oikeastaan korona-ajoista lähtien.
– On tosi vaikea toteuttaa kouluttamista, kun ei ole leikkaussaleja, joissa voidaan kouluttaa. Voi sanoa, että nyt valmistuneet ovat olleet aika niukilla elektiivisen ortopedisen koulutuksen kanssa.
Kaiken takana hoitajapula
Kaikkein keskeisin syy tälle kaikelle on hoitajapula, joka on pahentunut vuosi vuodelta.
– Hoitajapula on huutava tällä hetkellä. Pystymme juuri ja juuri hoitamaan päivystykselliset potilaat tällaisilla resursseilla.
Hoitajapula vaikuttaa niin leikkaussaleissa kuin osastojenkin puolella. Vuodeosastopaikoista pystytään pitämään tällä hetkellä auki vain noin puolet hoitajapulan vuoksi.
Tilanne on äärimmäisen haastava, eikä nopeaa tai helppoa ratkaisua ole näköpiirissä.
– Tällä hetkellä meillä yliopistosairaalassa Helsingissä tilanne on se, että me emme pysty tarjoamaan hoitoa potilaille, joilla on oikeasti vaikeitakin ongelmia, Rämö kuvaa.
– Sydämestäni toivon, että tilanne muuttuisi mahdollisimman nopeasti.