HUS hoiti huhtikuussa 50 000 potilasta vähemmän kuin vuotta aiemmin – Lääkäriliitto: "Sydäninfarktipotilaita tulee sairaalaan jopa 20 prosenttia vähemmän ja se on pelottavaa"

Uudellamaalla jo tuhansia potilaita on odottanut hoitoa yli hoitotakuun. Sairaaloissa hoitojonot, joita puretaan pahimmillaan vuosia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hoitotapahtumia kertyi huhtikuussa 100 000 kappaletta. Se on paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Hoidettuja potilaita oli viime kuussa 50 000 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa.

Tämä tarkoittaa noin 2000 leikkausta vähemmän, noin 50 000 poliklinikkakäyntiä vähemmän ja noin 12 000 päivystyskäyntiä vähemmän.

Laskua on muuallakin. Esimerkiksi Pirkanmaalla vastaava luku oli 10 000 potilasta.

Tuhannet potilaat jonossa jo yli hoitotakuun salliman aikarajan

Uudellamaalla ennen näkemättömiä jonoja on syntynyt neurokirurgiaan, lastenkirurgiaan, suu- ja leukakirurgiaan, hammashoitoon ja ortopediaan.

– Kyllä tällaisia uusia potilasryhmiä, joiden hoito on jonkin verran viivästynyt, on ilmaantunut, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUS:sta. 

– Noin 4000 potilasta on jo yli hoitotakuun, pääosin leikkausjonossa. Normaalisti HUS leikkaa 500 kiireetöntä leikkausta viikossa. Ne ovat nyt kaikki enemmän tai vähemmän laitettu odottamaan, siirrettyä tuonnemmaksi, Mäkijärvi toteaa. 

– Riippuen paikkakunnasta jopa 50 prosenttia leikkaussaleista on varustettu tehohoitopaikoiksi, kertoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Potilaat peruneet aikojaan

Hoitotoimenpiteitä on jouduttu siirtämään tai perumaan sairaanhoitopiirin toimesta, mutta yhtä lailla potilaat ovat peruuttaneet hoitoaikojaan poikkeusoloista johtuen. 

Varsinais-Suomessa puolet mammografia-seulonnan asiakkaista peruneet käyntinsä eli rintasyöpiä todetaan sitten aiempaa myöhemmin.

Paine ei siis kasva vain leikkaussalien osalta vaan myös niiden ulkopuolellakin. Koko järjestelmä kerää tällä hetkellä päivittäistä hoitovelkaa, joka löytyy edestä. Samalla huoli taloudesta kasvaa.

– Mikäli resurssit selkeästi vähenevät merkittävien säästöpaineiden vuoksi, jonojen purkuun menee pahimmillaan vuosia, arvioi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

OYS: Jononpurku kestää vuosien 2021 ja 2022 ajan

Oulun alueella kroonisten sairauksien polikliinisiä kontrolleja on peruttu tai siirretty parissa kuukaudessa jo tuhansia kappaleita.

Oulussa arvioidaan, että jonojen purku kestää vielä vuoden 2022 ajan. 

– Vuoden 2020 lopulla yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita saattaa olla jonossa tuhansia. Arvioimme, että jononpurku kestää vuosien 2021 ja 2022 ajan, kertoo johtajaylilääkäri Juha Korpelainen Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta.

"Emme varmaan pääse täyteen vauhtiin ennen kuin joskus syksyllä"

Yhtä lailla Uudellamaalla edessä on melkoinen savotta. Kiireettömän hoidon normalisointia käynnistellään pikkuhiljaa eri puolilla Suomea

– Emme varmaan pääse täyteen vauhtiin ennen kuin joskus syksyllä ja tämäkin vielä korona-varauksella eli mitenkä niitä potilaita sitten tulee. Kyllä tässä helpostikin voi ensi vuosi mennä, ehkä jopa pidempäänkin, arvioi Mäkijärvi. 

– Tämä on tietynlainen pommi. Ja ehkä vielä suurempi pommi on se, että jos meillä viivästyvät kiirelliset diagnoosit, esimerkiksi syöpäpotilaat, arvioi Rajaniemi. 

Hoidon viive ei tiedä hyvää

Rajaniemi kertoo, että esimerkiksi kardiologit ovat huolissaan nykyisestä kehityksestä. 

– Sydäninfarktipotilaita tulee jopa 20 prosenttia vähemmän sairaalaan ja se on pelottavaa. 

Hoidon viivästymisestä on luvassa seurauksia.

– Osalla potilaista siitä on varmaan sellaistakin seurausta, että sairaus ehtii pidemmälle ja jossain tapauksissa ehkä ollaan sitten jo vähän myöhässä sen parantavan hoidon kanssa – toivottavasti mahdollisimman harvoin, Mäkijärvi arvioi.

TYKS: Tällä hetkellä on hyvin rauhallista

Lääkäreiden mukaan potilaat ovat peruneet sellaisiakin aikoja, joita asiantuntijoiden mielestä ei olisi tarpeen perua. 

– Tällä hetkellä on hyvin rauhallista, mutta huoli kohdistuu siihen, että miten koronatilanne kehittyy ja miten saadaan ihmiset hakeutumaan muista syistä hoitoon, kuten aiemminkin, pohtii TYK:n Pietilä.

HUS:n Mäkijärvi antaa ihmisille ilmaisen neuvon.

– Jos sairaalasta pyydetään tulemaan paikalle, niin se on harkittu ja kyllä silloin kannattaa tulla.