Sikatilallisten ahdinko kasvaa, eikä valoa näy – näin paljon jauhelihapaketista täytyisi maksaa lisää, jotta tilalliset pääsisivät pinnalle

– Kyllä, tällä hetkellä on laitettava kymppi jos ei kahtakymppiäkin jokaisen sian mukaan, kuvailee Hulden.

Hän kertoo kohonneista kustannuksista: esimerkiksi ohran hinta on noussut noin puolella. Aiemmin 130 euroa maksanut tonni rehuohraa maksaa nyt 250 euroa.

– ­Tämä nousu tarkoittaa meillä noin kaksituhatta euroa päivässä. Ja kun päiviä on viikossa seitsemän… Eikä tässä kaikki. Myös muut kustannukset ovat nousseet hurjasti, kertoo Hulden.

Tuottajahinnat ovat sahanneet tällä vuosikymmenellä edes takaisin. Nyt hintatasossa ollaan suurin piirtein samassa kuin vajaa kymmenen vuotta sitten.

– ­Nyt vain kustannukset ovat aivan toista luokkaa ja moni on investoinut kannattavuuden nimissä, joten tiloilla on velkaa, tietää Hulden.

Hän pitää tilannetta todella huonona.

– Itse en muista, että koskaan tilanne olisi ollut näin huono, sanoo Hulden.

Sikatilojen määrä vähenee nopeasti

Vielä 1990-luvulla Suomessa oli 3500 sikalaa, tällä hetkellä luku on 800. Noin 10-13 prosenttia sikaloista on lopettanut viime aikoina vuosittain, eikä ennuste näytä yhtään parempaa: sen mukaan vuonna 2027 Suomessa on enää 450 sikalaa.

– Tämä on aivan ymmärrettävää. Täytyy olla erityisen hullu, että jaksaa jatkaa näissä oloissa, toteaa Hulden.

Tilanne on pitkän kehityksen tulos. Euroopassa on ollut jo pitkään ylitarjontaa sianlihasta, samoin Suomessa. Omavaraisuusaste on tällä hetkellä noin 117 prosenttia, eli tiloja on liikaa kotimaiseen kulutukseen nähden.

Kun Kiina tahi muukaan vientimarkkina ei vedä, ollaan ylituotannossa, joka laskee hinnan matalalle. Myös sianlihan kulutus on vähentynyt tasaisesti. Jo ensi vuonna siipikarjan lihan syönti nousee sianlihan edelle.

Joitakin vuosia sitten Hulden laski, että 20 sentin korotus 400 gramman jauhelihapakkaukseen nostaisi sianlihantuottajat pinnan yläpuolelle.

– Nyt tuon summan pitäisi olla jo 30-40 senttiä, että me pärjättäisiin.

Tuottajahinta on tällä hetkellä noin 1,50 euron tuntumassa per kilo. Tähän ei ole odotettavissa riittävää nousua.

– Nyt ollaan saatu viiden sentin korotus ja uutena vuonna ehkä se nousee kymmeneen senttiin, mutta silti se kattaa vain kolmanneksen kohonneista kustannuksista, laskee Hulden.

Ruotsin malli uhkaa?

Hulden toivoo, että Suomi ei ajautuisi samaan tilanteeseen kuin Ruotsi takavuosina. Siellä tuottajahinta laski niin alas, että tiloja lopetettiin vauhdilla. Maan omavaraisuusaste sianlihan osalta putosi 50-60 prosenttiin.

– ­Liha tuotiin ulkomailta ja siihen liittyi monenlaisia skandaaleja. Sitten huomattiin, että näin ei voi olla, siellä haluttiin kotimaista lihaa ja tuotanto nostettiin ylös. Ja nyt siellä sikatilalliset pärjäävät aivan hyvin, sanoo Hulden.

Hän ei ole varma, ennätetäänkö Suomessa enää pelastaa kotimaista tuotantoa, sillä tilanne on monelle katastrofaalinen. Toisaalta moni tila on velkaantunut yrittäessään hakea parempaa kannattavuutta investoimalla.

– Lopettaminen ei ole helppo juttu. Ei meistä moni voi kuin katsoa eteenpäin ja yrittää uskoa tulevaan. Mutta tästä vuodesta tulee ehkä lopettamisten ennätys, sen verran synkkää musiikkia kuuluu nyt kentältä, sanoo Hulden.

Lue myös: Onko tässä kaikkien aikojen suomalaisin kosinta? Maanviljelijä Timo kaiversi peltoon koskettavan tekstin – myöhemmin maisemaan ilmestyi myös vastaus