Mansikkakaudesta odotetaan pitkää ja tasaista, vaikka viileä sää on hidastanut kypsymistä.
Sateinen alkukesä on luonut hyvät kasvuolosuhteet viljelykasveille, kertoo maatalouden asiantuntijaorganisaatio ProAgria. Kosteus ja kovien helteiden puuttuminen ovat tehneet luonnolle ja viljelyksille hyvää.
Aikaisempiin vuosiin nähden viljelykasvit ovat poikkeuksellisen hyvässä kasvussa. Viljelykasvien kehitys on normaalissa aikataulussa tai alueen mukaan muutamasta päivästä viikkoon jäljessä. Etenkin pohjoisemmissa osissa maata viileys on hidastanut kasvustojen kehitystä.
Paikoin sateita on saatu jopa liikaa, sillä pellot ovat vettyneet ja kasvustot alkaneet kellastua. Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Satakunnan alueella sekä Pohjois-Suomessa sateet ovat haitanneet muun muassa kevätkylvöjen loppuun saattamista sekä rikkakasvitorjuntojen tekemistä.
Sato-odotukset ovat ProAgrian mukaan nyt korkealla, mutta suuria määriä vettä ei enää kaivata. Nyt viljelykasvit odottavat jo poutaantumista ja lämpenemistä.
Pian saa avomaan mansikkaa
Viljelykasveista myös nurmi on kasvanut hyvin, ja ensimmäinen säilörehusato on korjattu suurimmassa osassa maata. Korjuu jouduttiin paikoin tekemään liian aikaisin sateen uhan takia, ja kosteus on voinut heikentää säilörehun laatua.
Palkokasvit, herne ja härkäpapu, ovat rehevässä kasvussa. Samoin peruna ja sokerijuurikas ovat taimettuneet hyvin.
Viileä sää on hidastuttanut mansikan kypsymistä avomaalla. Varhaislajikkeiden alkusatoa kuitenkin kerätään jo maan etelä- ja keskiosissa. Mansikkakaudesta odotetaankin pitkää ja tasaista alueellisten erojen, viileähkön sään sekä laajan lajikekirjon vuoksi.
Lue myös: Tiesitkö? Näin voit nähdä päältäpäin, onko mansikka makea
Vadelmaa saadaan tällä hetkellä tunneliviljelmiltä. Avomaalla vadelma- ja herukkasadot kypsyvät poimintakuntoon vasta heinäkuun loppupuolella.
Varhaisperunan ja varhaisvihannesten tarjonta lisääntyy kesän edetessä. Viileä sää on suosinut salaattia ja kaaleja, mutta hidastanut monien muiden vihannesten satojen valmistumista.
Uhkia on ilmassa
Syysviljat, ruis ja syysvehnä, ovat tähkällä ja kasvustot ovat hyviä, paikoin jopa erinomaisia.
Kevätviljojen kasvustot ovat pääosin tyydyttäviä tai hyviä, ja kevätvehnällä ja kauralla on myös erinomaisia kasvustoja.
Rehevä kasvu ja kosteus ovat kuitenkin lisänneet kasvitautipainetta, ja lakoriski on suuri. Rikkakasveja on myös paljon.
Kevätöljykasvit, rypsi ja rapsi, ovat moniin edellisiin vuosiin nähden taimettuneet hyvin ja tasaisesti. Aikaisimmat kevätrapsit ovat jo täydessä kukassa.
Näyttää ProAgrian mukaan siltä, että suuremmilta tuholaisongelmilta vältytään, vaikka kasvustoissa onkin havaittu kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikoita.