Sikapiikki ihoon vuosia sitten – vieläkö se suojaa influenssalta?

Sikainfluenssarokotus Helsingissä 12. tammikuuta 2010. (Lehtikuva)
Julkaistu 13.02.2014 14:49
Toimittajan kuva

Marjaana Wikman

marjaana.wikman@mtv.fi

Vuosia sitten otetut rokotteet ovat jättäneet muistijäljen ihmisen soluihin, mutta riittävän suojan influenssaa vastaan saa ainoastaan ottamalla kausi-influenssarokotteen joka vuosi uudelleen.

Sikainfluenssavirus jäi kiertämään maailmaan vuoden 2009 pandemian jälkeen, mutta se muuntautuu matkan varrella jatkuvasti. Sikainfluenssavirus on yksi useasta epidemioita aiheuttavasta influenssavirustyypistä.

THL:n mukaan rokote kannattaa kuitenkin ottaa joka vuosi uudelleen – vaikkakin myös viime vuonna otetusta kausi-influenssarokotteesta on vielä hieman hyötyä.

– Tämän vuoden rokotteessa on kahta kantaa muutettu juuri sen takia, että virukset ovat muuntautuneet. Viime vuoden suojasta ei ole riittävästi suojaa tämänvuotisia viruksia vastaan, eikä rokotteesta muodostuneiden vasta-aineidenkaan elinikäkään toisaalta ole kovin pitkä, kertoo rokotusten ja immuunisuojan osaston ylilääkäri Hanna Nohynek.

Myös riskiryhmien läheisille rokotteet

Nohynekin mukaan myös aikanaan otetusta sikainfluenssarokotteesta on jäljellä muistijälki soluissa, vaikka vasta-ainetta kehossa ei enää olisikaan. 

– Se (muistijälki) ei kuitenkaan välttämättä riitä herättämään vasta-ainetta riittävän ajoissa, minkä takia tarvitaan aina uusi kausi-influenssarokote.

Suomessa kausi-influenssarokotteessa on kaksi A-virusta ja yksi B-virus. Maailmalla on tullut markkinoille myös rokote, jossa on kaksi A-virusta ja kaksi B-virusta. Sitä ei kuitenkaan ole vielä Suomessa saatavilla.

THL suosittelee rokotetta riskiryhmiin ja heidän lähipiiriin kuuluville sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Rokotesuojan kehittyminen kestää 2 viikkoa, joten rokotteen ottaminen kannattaa yhä. THL kehottaa myös riskiryhmien lähimmäisiä ottamaan rokotteen.

– Kun täysin terve ihminen ottaa rokotteen, hän ei tartuta infektiota eteenpäin ja niin hän toimii ikään kuin suojapuskurina sellaiselle läheiselleen, joka on altis saamaan vakavia tautimuotoja, Nohynek kertoo.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa