Siitepölymäärä hipoo ennätyksiä - vain pakkanen auttaisi

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    mtv uutiset - stt

    Koivun siitepölymäärät Etelä-Suomessa ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen korkeita. Kukinta on etelässä huipussaan, ja siitepölymäärät ovat kohtalaisia Vaasan ja Kuopion korkeudelle asti.

    Esimerkiksi Turussa mitattiin jo viime viikonloppuna lähes 10000 siitepölyhiukkasta kuutiometrissä ilmaa ja Helsingissä ylitettiin sunnuntaina ja maanantaina 20 000 hiukkasen raja, kertoo yliopistotutkija Annika Saarto Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä. Toissavuotinen ennätyslukema on Turussa 12 000 siitepölyhiukkasta ilmakuutiometrissä ja Helsingissä 28 000.

    Suuri koivun siitepölymäärä johtuu viime vuoden heikosta kukinnasta.

    – Silloin kukinta ja siementuotanto olivat heikkoja, ja koivuilla jäi resursseja talteen tälle vuodelle, Saarto kertoo.

    Lisäksi koivun siitepölyä on kulkeutunut Suomeen tuulen mukana Ruotsista ja Virosta.

    Sen lisäksi, että koivun kukinto on tänä vuonna tavallista runsaampi, siitepölykausi on alkanut hieman tavallista aiemmin lämpimän sään vuoksi. Lisäksi koivun siitepölyä kulkeutui Suomeen Keski-Euroopasta jo huhtikuun toisella viikolla. 

    Vain pakkanen auttaisi 

    Saarron mukaan edes pieni takatalvi ei riittäisi estämään erittäin runsasta koivun kukintaa. Kunnon pakkanen tuhoaisi norkot, mutta vesi- ja räntäsateesta ne selviytyvät.

    Saarto suosittaa koivuallergikkoja varmistamaan lääkityksen riittävyyden. Suuren siitepölymäärän vuoksi voi olla tarpeellista turvautua voimakkaampaan lääkitykseen.

    – Lisäksi kannattaa välttää vaatteiden tuulettamista ulkona. Sateen aikana siitepölyarvot laskevat hetkellisesti, mikä helpottaa ulkoilua, mutta sateen päätyttyä pitoisuudet nousevat taas nopeasti.

    Runsaan koivun kukinnon perusteella ei voida ennustaa, minkälainen siitepölykesä on tulossa. Puiden ja heinien siitepölymääriin vaikuttavat eri asiat.

    – Puiden kukinta määräytyy karkeasti ottaen kahden vuoden syklillä, koska ne voivat varastoida energiaa seuraavalle kasvukaudelle. Ruohovartisille kasveille ei jää samaan tapaan säästöenergiaa, minkä vuoksi niiden kukinto riippuu kunkin kesän olosuhteista.  

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •