Sihvonen: Seuravaihto herätti SM-liigan tähtihyökkääjän virtuositeetin – "Orjuutettu sentteripeli kahlitsi"

Red Bull tötöilee – Oula Palve kiittää 1:19

MTV Sportin jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen kirjoittaa yksilön pelaamisen suhteesta joukkueen pelitapaan. Katse kohdistuu Turun Palloseuran Oula Palven pelaamiseen.

Pääkuvan videolla Oula Palven osuma Red Bull Münchenin verkkoon CHL:ssä syyskuussa.

Oula Palven uran ei lähtenyt aikoinaan lentoon JYPissä, hänen oli otettava vauhtia Mestiksessä tuolloin pelanneen Jukureiden kautta. Lopulta Jukureiden silloinen päävalmentaja Antti Pennanen vei Palven mukanaan Hämeenlinnan Pallokerhon riveihin Liigaan kaudeksi 2016-2017.

Palven startti HPK:ssa ja Liigassa oli korkeintaan kohtuullinen. Palvea vaivasi pelirohkeuden puute eikä hän oikein löytänyt omaa asemaansa joukkueessa. Palven helmasynti oli liiallinen kiekon hautominen keskialueella. Pisteitä avauskaudella kertyi 53 runkosarjaottelussa 5+17=22.

Viime sesonki oli jo parempi HPK:ssa. Palven taidot etenkin ylivoimapelin pyörittäjänä alkoivat tulla esiin, kun murtava syöttö alkoi löytää takakolmion toiselta siiveltä Kristian Vesalaisen mailan. HPK:n lyödessä keväällä joukkueensa kärjen lihoiksi, siirtyivät Palve Tepsiin ja Vesalainen Kärppiin.

Vaikka Palven aika HPK:ssa olikin nousujohteinen, tuntui, että hänen suorituksestaan jäi koko ajan jotakin piippuun.

Palve ei missään kohtaan sopeutunut kunnolla päävalmentaja Pennasen erikoiseen sentteripeliin, jossa keskushyökkääjän piti luistella vauhdikas etuotto ylöspäin liki aina, kun oma puolustaja sai syöttöasemaan kiekon.

"Liian usein pelaajia arvioidaan ikään kuin vain heidän henkilökohtaisten ominaisuuksiensa kautta, kun suoritetaan yksilöiden skouttaamista. Yhä enemmän pitäisi nähdä kutakin pelaajaa vahvuuksien ja heikkouksen osalta suhteessa siihen pelitapaa, mitä missäkin joukkueessa käytetään."

Jos Palve olikin vain kohtuullisen hyvä HPK:ssa, on hän päässyt oman virtuositeettinsa ytimeen TPS:ssä. Eron selittävä tekijä on joukkueiden pelitavoissa ja siinä, miten keskushyökkääjän pelaaminen eroaa merkittävästi näissä kahdessa perinteikkäässä seurassa.

TPS:ssä Palve saa viljellä ja kultivoida suhteellisen klassista sentteripeliä. Se tarkoittaa sitä, että Palve sijoittuu Palloseurassa – jos asia ilmaistaan teoreettisluonteisesti luvuilla – noin kolmen metrin päähän omasta kiekollisesta puolustajasta ja hänellä on samalla kaksi, kolme metriä etäisyyttä vastustajan vartioiviin pelaajiin.

HPK:ssa etäisyys omaan kiekolliseen pakkiin kasvoi usein viideksi, kuudeksi metriksi, ja vastaavasti etäisyys vastustajan vartioiviin pelaajiin oli pahimmillaan vain metrin luokkaa, kun kiekko napsahti sentterin lapaan. Tee siinä sitten peliä, ei tule mitään.

Mitä tulee sentterin liikkumiseen ja sijoittumiseen TPS:ssä, Palve ja muut keskushyökkääjät pelaavat niin kutsua universaalia lyhytsyöttöpeliperiaatetta: Palven saadessa syötön lapaansa ohittuu vastustajalta keskimäärin yksi vartioiva pelaaja, ja kun seuraavassa hetkessä Palvea vartioimaan asettuva vastustaja alkaa paineistaa häntä, on helppo ehtiä nostaa pää ylös ja syöttää kiekko eteenpäin laitaan jälleen ohi yhden vastustajan.

Videolla näyte Palven maalintekotaidoista. Juttu jatkuu alla.

Palve kaventaa Malmön johdon jälleen kahteen maaliin 0:48

TPS:n peli edellyttää suhteellisen tiivistä viisikkopeliä hyökätessä, mikä tarkoittaa sitä, pelaajat sijoittuvat lähelle toisiaan. Tämä asetelma auttaa Palvea myös hänelle vieraammissa puolustustöissä, kun kiekko menetetään vastustajalle. Yhtäältä sentterien sijainti on noilla hetkillä siellä pelin ytimessä puolustusta silmällä pitäen, toisaalta Palve kykenee käyttämään nopeita käsiään ja viekasta mailaansa riistopelaamisessa.

Liian usein pelaajia arvioidaan ikään kuin vain heidän henkilökohtaisten ominaisuuksiensa kautta, kun suoritetaan yksilöiden skouttaamista. Yhä enemmän pitäisi nähdä kutakin pelaajaa vahvuuksien ja heikkouksen osalta suhteessa siihen pelitapaa, mitä missäkin joukkueessa käytetään.

Palven silmiinpistävä peli-ilo TPS:ssä kumpuaa siitä, että turkulaisten pelisapluunassa sentterillä on lupa ajatella ja tehdä asioita luovasti omin päin. Sellainen sopii etenkin Palven tyylisille taitelijapelaajille. HPK:ssa häntä kahlitsi liian tarkasti ohjeistettu ja jopa orjuutettu sentteripeli.

Lue myös:

    Uusimmat