Sihvonen: Leijonat teki vastustajalleen peräti perverssin teon – Jukka Jalonen ansaitsee myös nuhteita

9:49
Tulosruudun raportti: Leijonat voitti Sveitsin EHT-turnauksen päätöspelissä.

MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen seurasi Leijonien edesottamuksia Sveitsin EHT-turnauksessa. Suomi kohtasi turnauksen päätöspelissä kotijoukkue Sveitsin voittaen ottelun 4-1.

Tästä pidin

Suomalainen jääkiekkoilu ja Leijonat on edelleen taktisesti valovuoden edellä Sveitsiä, joka kiistatta sekin hakee nyt hieman uusi tuulia pelaamiseensa viivelähtöineen. On erikoista, ettei sveitsiläisillä ja sen päävalmentaja Patrick Fisherillä ole sitä ymmärrystä, ettei modernia jääkiekko-ottelua voi oikein millään voittaa totaalisella prässäämisellä, joka lopulta aina vääntäytyy – pelkästään jo voimienkin huvetessa – pelin jahtaamiseksi.

Jääkiekkopeli kestää 60 minuuttia. Kyseessä on maitohappolaji. Oli oikeastaan lätkäperverssi nautinto katsoa, kun lopulta Leijonat juoksutti (luistelutti) Sveitsiltä kielen vyön alle. En tiedä, onko sanonta "kiekolla ei ole keuhkoja" minkämaalaista perua, mutta meillä se on sisäistetty. Peliväline on vallan väline, sen kun panee kiertämään lavasta lapaan syötellen, siinä ei auta mitkään määrät sveitsiläistä kesätreeniä polkupyörillä sikäläisessä vuoristossa.

Ja pitää muistaa, ettei kyse ollut vain yhdestä lätkämatsista, Sveitsi pelasi kuten Suomikin kolme peliä neljän päivän aikana. Siitä olen melko varma, että turnauksen pisimmän matkan luistellut joukkue oli Sveitsi. Sveitsi luisteli Suomea vastaan jo ottelun ensimmäisessä erässä pohkeensa täyteen piimää. Tässä katsannossa Fischerin Sveitsi melkeinpä lahjoitti voiton Jukka Jalosen Leijonille.

Tästä en pitänyt

Olen erään lempiaiheeni ytimessä, kun hieman nuhtelen Leijonia ja Jukka Jalosta ensimmäisestä erästä ja sen tapahtumista. Toki tämä on vain nyanssi, sillä kuten edellä kerroin, tyhmästihän Sveitsi lopulta pelasi. Mutta, mutta.

Usein tämä tulee Jalosen joukkueilla kuntoon MM-turnauksen mittaan, mutta tavallaan aihetta voisi kokeilla teroittaa jo tällaisessa lyhyessä harjoitusturnauksessa, sen yksittäistä matsia ennen ja vielä koko ajan vaihtoaitiossa pelin kuluessa:

Sveitsin pölhökustaan prässin jäljiltä ei tarvitsisi mennä sillä tavalla tolalta eikä ikään kuin laukalle, että Leijonat ajautuu – niin kuin nyt ajautui – hyökkäämään paineen alta jatkuvasta liikkeestä hieman ailahtelevin ja onnahtelevin kiekollisen pakin ja kiekottomien hyökkääjien ajoituksin.

Tavoitteeksi pitäisi, mielestäni, ottaa tuollaisenkin paineen alla tutkia niitä aikaikkunoita, jolloin pelin voi pakottamalla pysäyttää tai kiekotella tilaa ja aikaa voittaen niin, että viisikko ehtii sillä välin organisoitua kunnolla parempiin lähtöasemiin useita syöttösuuntia auki pumpaten.

Jotenkin se menee niin (enkä nyt puhu vain Leijonista), että valmentajat varoittavat omia pelaajiaan kyllä vastustajan yltiöpäisestä prässistä, mutta sen päälle jää antamatta ohje, että ei se mitään haittaa, se on meidän etumme, että höntyilevät, tutkitaan edelleen koko ajan sitä kaksivaiheisuutta, että lähdetäänkö jalalla liikkeestä alta pois vai onko saumaa sittenkin rakentaa kontrollilähtöä, ja jos on, niin sitäkin pitää viljellä ja varjella.

Tätä ihmettelin

Kyllä meiltä vain kasvaa uusia ja uusia pelaajia, jotka ovat aikanaan MM-tason pelaajia, ja heidän parhaimmistonsa sitten pelaa tulevaisuudessa NHL:ssä.

Tämä Sveitsin EHT-turnaus esimerkiksi nosti nyt esiin pelaajat kuten pakki Topi Niemelän ja hyökkääjä Joona Ikosen. Tosin Ikonen ei ole enää aivan nuori pelaaja, hän 24-vuotias. Niemelä on 20-vuotias.

Niemelä esiintyi suurella itseluottamuksella. Niemelästä huokui se, että hän oli aivan kuin odottanut saavansa tämän saumansa Jalosen Leijonissa. Jopa hänen käyttämänsä pelinumero 77 – minulle tuo on ennen muuta Phil Espositon mutta myös Raymond Bourquen numero – manifestoi kunnon tulikastetta aikuisten maajoukkueessa.

Tätä odotan

Jään odottamaan, millaisen joukkueen Jukka Jalonen ja Jere Lehtinen kokoavat 9.-12.2.2023 pelattavaan Ruotsin EHT-turnaukseen. Kuinka monta pelaajaa on mukana tästä nyt pelanneesta joukkueesta, entä Karjala-turnauksen Leijonista ja vieläkö löytyy peräti uusia nimiä ja kuinka monta noiden aiempien turnausten nimilistojen ulkopuolelta?

Oma lukunsa on, ketä aletaan ajaa huikean laiturikaksikon Teemu HartikainenMarkus Granlund sentteriksi, jos oletetaan, ettei Sakari Manninen ole käytettävissä MM-joukkueessa. En aivan vakuuttunut sen enempää Mikael Ruohomaan kuin Miro Aaltosen suorituksista ykkösen keskellä. Ehkä Aaltonen oli enemmän minun makuuni. Mutta miten olisi peräti Jori Lehterä? Ainakin jokusen harjoituspelin tahtoisin nähdä kolmikolta Granlund-Lehterä-Hartikainen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja