Korona-ajan voi monella mittarilla sanoa olevan ohitse, mutta esimerkiksi elinkeinoelämässä kriisi yhä jatkuu. Mitä suomalaisen yhteiskunnan pitäisi oppia pandemia-ajasta? Entä mitkä olivat päättäjien pahimmat mokat? Asiantuntijat kertovat, mitä kriisin jälkikäsittelyssä tulisi huomioida.
Koronapandemia tuskin jää tämän vuosisadan ainoaksi maailmanlaajuiseksi tartuntatautiepidemiaksi, eli pandemiaksi. Pandemian aikana isoja yhteiskunnallisia päätöksiä tehtiin tilanteessa, jossa tietoa taudin luonteesta oli vielä niukasti. Asiantuntijoiden mukaan pandemia-aikaa olisi nyt syytä tarkastella pienen etäisyyden päästä ja ottaa virheistä opiksi.
Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsan mukaan päättäjätason tulisi oppia tekemään parempaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja suhtautua hätätilanteen hallintaan laajemmin kokonaisvaltaisena yhteiskunnallisena kriisinä tulevaisuuden kriisitilanteiden varalle.
– Siellä on ollut paljon tietoaukkoja jossakin vaiheessa ymmärryksessä siitä, että mistä tässä on kyse. Me lähdimme torjumaan Suomessa pandemiaa hyvin paljon terveyden ja terveydenhuollon kriisinä, kun lähtökohtaisesti se on ollut myös esimerkiksi elinkeinoelämän kriisi ja hyvinvoinnin kriisi, Sorsa sanoo.
Sorsa kritisoi myös sitä, että Suomessa alettiin tehdä "exit-strategiaa" hyvin nopeasti itse tilanteen alkamisen jälkeen, kun koronakriisi kuitenkin pitkittyi. Hänen mukaansa vallitsevana ajatuksena on, että kriisit lähtisivät yhteiskunnasta nopeasti pois.
– Jos mennään jatkuvasti tällaisella kriisimoodilla, että joka päivä tiedotustilaisuuksia, niin mennään siihen, että väsymys tulee hyvin nopeasti ja kuormitus kasvaa paljon. Pitäisi myös valmistautua pitkäaikaisiin kriiseihin ja oppia niitä hallitsemaan, se on varmasti yksi opetus tästä.