Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen siirtyy uusiin työtehtäviin. Mitä hän ajattelee koronaviruspandemiasta nyt?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtajana kymmenen vuotta toiminut Mika Salmisen työnkuva vaihtuu. Salminen siirtyy syksyllä THL:n hyvinvointivaikuttajien osaston johtajaksi. Se kuulostaa ihan somevaikuttajuudelta!
– En ihan somevaikuttajaksi ryhdy, Salminen nauraa.
– Hyvinvointivaikuttajien osasto käsittelee kaikkea muuta terveyttä ja hyvinvointia, paitsi tarttuvia tauteja ja ympäristöuhkia.
Salminen nimeää työssään keskeisiksi terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueiksi sote-uudistuksen, mielenterveyden, päihteet ja sosiaaliturvan.
– Kymmenisen vuotta on tätä terveysturvallisuuden tehtävää tehty, ja olemme pohtineet THL:ssä pidempään, että johtajien tehtävänkuvia vaihdellaan. Ajatus on se, että vois kokeilla jotain muuta.
Uudessa työtehtävissä on kyse kokonaisvaltaisesta terveysajattelusta. Salminen kokee terveyden olevan sekä yksilön ja yhteiskunnan vastuulla.
– Ajattelen, että yhteiskunnan tulee tehdä yksilölle kohtalaisen helpoksi hyvien valintojen tekeminen.
Lue myös: Mika Salmisen työ vaihtuu – työnantaja pysyy samana: "Koronan aikana syntyi hyvinvointivelkaa"
Koronaviruspandemia vaikutti myös Salmisen siviilielämään
Salminen toteaa, että monet suunitelmat meni hänen siviilielämässään koronapandemian vuoksi uusiksi. Päivittäiset rutiinit ja pidempiaikaiset suunnitelmat, kuten ulkomaanmatkat, menivät uusiksi.
– Koko tämä etätyö ja yhteiskunnan sulku muutti niitä omia tavallisia rutiineja.
Salmisen mukaan on tiedetty pitkään, että uusia ilmeneviä tauteja syntyy.
Lue myös: MTV:n paneelissa pelätään koronatoimien suurta hintaa: Oliko etäkoulu epäonnistuminen?
"Se tapa, jolla tätä hoidettiin, ei ollut hyvä"
Salminen kritisoi kovin sanoin tapaa, jolla koronapandemiaa hoidettiin yhteiskunnallisesti. Sulkujen aiheuttamat haitat olivat hänen mielestään ongelmallisia.
– Se tapa, jolla tätä hoidettiin, ei ollut hyvä.
Resurssit nousevat ydinkysymykseksi.
– Onko meidän terveydenhuolto vedetty niin tiukalle, että heti kun on jonkinnäköinen kriisi päällä, niin ei selvitä ilman koko muun yhteiskunnan sulkuja?
Ongelmalliseksi Salminen nostaa elinkeinojen ja liikkumisen rajoittamisen.
– Terveydenhuollon kriisin kestävyyttä tulisi vahvistaa, ettei heti olla siellä veitsen terällä.
Terveydenhuolto itsessään ei Salmiselta saa kritiikkiä, vaan se, kuinka paljon sinne ohjataan resursseja. Lisäksi kriisinhallinta on Salmisen mukaan myös järjestämiskysymys.
– Miten voidaan rakentaa sellainen järjestelmä, joka joustaisi, ilman että kaikki muu kärsii.
Pelko on inhimillinen tunne
Mediaa on kritisoitu koronaviruspandemian pelon tunteen aiheuttamisesta.
– Tämähän on oikeastaan kolmas pandemiani. Valmistuin niihin aikoihin, kun HI-virus levisi Suomessa. Kysyimme silloin ihan samoja kysymyksiä, että kenen vika tämä on, kuka ottaa vastuun.
Samat kysymykset pelosta on Salmisen mukaan nähtävissä koronaviruspandemian aikana.
– Totuus on, ettei tämä ole kenenkään vika. Pelon tunne on inhimillinen, ja se saa ihmiset etsimään selityksiä.