Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kansainvälisesti vertailtuna jäljessä startup-yrittämisessä.
Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan uusien ja kasvuhakuisten yritysten kehittäminen edellyttää julkiselta sektorilta vahvempaa yrityspolitiikkaa ja eri tahojen välistä yhteistyötä ja kokeiluita.
Suomi kaipaakin selvityksen perusteella pitkäaikaisia ja selkeitä startup-linjauksia, jotka kantavat hallitusohjelmajaksojen yli. Startup-yritykset tarvitsevat monenlaista tukea, kuten kasvun rahoitusta ja vaivatonta byrokratiaa.
Nuoria ja innovatiivisiin ideoihin perustuvia pieniä ja ketteriä yrityksiä pidetään elinkeinoelämän uudistumisen kannalta keskeisinä. Ne tuovat markkinoille uudenlaisia tuotteita ja palveluita ja ylläpitävät kilpailua ja elinkeinoelämän uudistumista, selvityksessä huomautetaan. Startupien merkitystä korostavat kansainväliset megatrendit, kuten digitalisaatio.
Epävarmuus estää yrittämistä
Raportissa suositellaan, että suomalaisia alettaisiin kouluttaa yrittäjämyönteiseen ajatteluun jo peruskoulussa.
Selvityksessä Suomea verrattiin Hollantiin, Ruotsiin, Saksaan ja Tanskaan. Näissä maissa on systemaattisesti tuettu yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.
Suomeen perustetaan vuosittain noin 4 000–5 000 startup-yritystä, eikä taloustaantuma näytä vaikuttaneen määrään. Arviolta kolmisensataa tästä joukosta yltää seuraavan kolmen vuoden aikana kohtuulliseen kasvuun, todetaan selvityksessä. Startupeista pääosa toimii erilaisilla palvelualoilla.
Uudet yrittäjät pelkäävät epävarmuutta
Uusi yrittäjä pelkää erityisesti epävarmuutta. Selvityksessä epäonnistumisen pelko listataan selkeäksi yrittäjyyden hidasteeksi. Myös rahoituksen saatavuus sekä työmarkkinajäykkyydet haittaavat uusia yrittäjiä. Suurina kasvun esteinä yrittäjät kokevat sääntelyn ja lainsäädännön. Yrityksen kasvua voi rajoittaa myös kireä kilpailutilanne.