Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970, kertoo luonnonsuojelujärjestö WWF:n Living Planet -raportti.
Tutkimustiedon mukaan suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Maata raivataan muun muassa maa- ja metsätalouden sekä rakentamisen tarpeisiin.
Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle. Ilmastonmuutoksen uskotaan nousevan yhä merkittävämmäksi aiheuttajaksi luonnon köyhtymiselle.
– Jos ilmastonmuutoksen eteneminen ei pysy alle 1,5 asteessa, tulee ilmastonmuutoksesta todennäköisesti kaikkein keskeisin syy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kertoi raportin julkistustilaisuudessa keskiviikkona.
Raportin mukaan luontokadon pysäyttämiseksi tarvittaisiin luonnonsuojelun lisäksi kokonaisvaltaista muutosta tuotantotavoissa, luonnonvarojen kulutuksessa ja ruokajärjestelmissä.
Uusi tutkimustieto on tarkentanut indeksiä
WWF julkaisee luonnon monimuotoisuuden tilaa käsittelevän raportin joka toinen vuosi. Nyt julkaistu raportti piirtää tähän saakka tarkimman kuvan populaatioiden kehityksestä.
Raportissa hyödynnetään Living Planet -indeksiä, joka kuvaa suhteellisia muutoksia selkärankaisten villieläinten populaatioiden eli kantojen koossa. Populaatioiden keskimääräistä muutosta kuvaava indeksi on romahtanut 1970-luvulta 69 prosenttia vuoteen 2018 mennessä.
Kaksi vuotta sitten julkaistussa raportissa populaatioiden koko oli laskenut keskimäärin 68 prosenttia 1970-luvulta vuoteen 2016 mennessä. Raportit eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, sillä indeksi on tarkentunut. Aineisto on tuoreimmassa raportissa merkittävästi aiempaa suurempi.
Kestävän kehityksen tavoitteet riippuvaisia luontotoimista
WWF Suomen mukaan nykyinen epävakaa maailmantilanne korostaa luontokadon pysäyttämisen tärkeyttä.
– Jos ajatellaan isoa kuvaa ja sitä, miksi Living Planet -indeksi tulee ottaa vakavasti, niin luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos ovat saman kolikon kaksi eri puolta ja erittäin tärkeitä kestävän kehityksen muiden tavoitteiden toteuttamisen kannalta, Rohweder kertoi.
– Jos luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyviä tavoitteita ei saavuteta, se tarkoittaa, että myös sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet jäävät saavuttamatta, Rohweder jatkoi.
Raportti alleviivaakin tarvetta ratkaista ilmasto- ja luontokriisit yhtäaikaisesti. WWF Suomen mukaan loppuvuodesta järjestettävät YK:n ilmasto- ja luontokokoukset ovat tähän erityisen tärkeitä vaikuttamisen paikkoja.