Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970, kertoo luonnonsuojelujärjestö WWF:n Living Planet -raportti.
Tutkimustiedon mukaan suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Maata raivataan muun muassa maa- ja metsätalouden sekä rakentamisen tarpeisiin.
Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle. Ilmastonmuutoksen uskotaan nousevan yhä merkittävämmäksi aiheuttajaksi luonnon köyhtymiselle.
– Jos ilmastonmuutoksen eteneminen ei pysy alle 1,5 asteessa, tulee ilmastonmuutoksesta todennäköisesti kaikkein keskeisin syy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kertoi raportin julkistustilaisuudessa keskiviikkona.
Raportin mukaan luontokadon pysäyttämiseksi tarvittaisiin luonnonsuojelun lisäksi kokonaisvaltaista muutosta tuotantotavoissa, luonnonvarojen kulutuksessa ja ruokajärjestelmissä.
Uusi tutkimustieto on tarkentanut indeksiä
WWF julkaisee luonnon monimuotoisuuden tilaa käsittelevän raportin joka toinen vuosi. Nyt julkaistu raportti piirtää tähän saakka tarkimman kuvan populaatioiden kehityksestä.
Raportissa hyödynnetään Living Planet -indeksiä, joka kuvaa suhteellisia muutoksia selkärankaisten villieläinten populaatioiden eli kantojen koossa. Populaatioiden keskimääräistä muutosta kuvaava indeksi on romahtanut 1970-luvulta 69 prosenttia vuoteen 2018 mennessä.