Seis synkistelylle – Tipattoman tammikuun päätteeksi puuhataan maljaa Suomelle

Suomen talous on huonossa jamassa ja kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Näin meille on toitotettu nyt kuukausia. Ja synkistelykin jatkunut jo vuosia. Olemme lamaantuneet ja usko omaan tulevaisuuteen on heikolla, kertovat barometrit. On aika kääntää junan kulkusuuntaa. Ja yhdistää suomalaiset taustoihin katsomatta.

Näin tuumivat Malja Suomelle -kampanjan ideoija, elokuvaohjaaja,  Lauri Törhönen ja kampanjan joukkoistamisesta ja someviestinnästä vastaava Tanja Jänicke yleishyödyllisestä Yhteismaa yhdistyksestä. Yhdistys otti kopin tempauksen viestinnästä Törhösen aloitteesta.

Tammikuun viimeisenä päivänä loppuu tipaton tammikuu, samaisena päivänä halutaan myös nostaa malja Suomelle.

– Autoille on annettu starttiryyppy pakkasessa, että ne on lähtenyt käyntiin, sanoo Törhönen ja jatkaa. Tässä taustalla on myös ihan oikea ajatus vähän herättää keskustelua suomalaisesta ravintola- ja ruokailukulttuurista, joka tuntuu olevan hyvin jäykkien normien ja sääntöjen takana, sanoo Törhönen.

Suomeen halutaan eurooppalainen ravintolakulttuuri

Euroopassa, kuten Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa, matkustelevat suomalaiset ihailevat kahvila- ja ruokakulttuuria, mutta sellainen voisi olla ihan hyvin myös täällä.

– Ihaillaan sitä sikäläistä ravintolakulttuuria kun me mennään sinne, huomaamatta lainkaan sitä, että sellaista pitäisi olla täälläkin, sanoo Törhönen.

Törhönen sanookin, että suomalainen mentaliteetti kumpuaa vuosien takaa.

– Kyllähän tuollaiset asiat kuin kieltolaki ja sotamoraali on tietysti vaikuttanut meihin. Ja jos oikein ilkeästi sanon, niin ensin meillä oli Ruotsin kuningas ja sen säännöstö ja sitten sen päälle pantiin vielä Venäjän keisarillinen säännöstö. Meillä on kahdenlaiset normit päällekkäin ja niistä on otettu mallia miten tehdään, sanoo Törhönen.

– Mieluummin syödään kotona kuuden euron pitsoja kuin mennään koko perheen kanssa sunnuntaina lounaalle. Sunnuntailounas on kuitenkin semmoista Euroopan sivistystraditiota ja jotenkin me ollaan onnistuttu siitä pääsemään vapaaksi, harmittelee Törhönen.

– Kyllä ihmiset puhuvat siitä, että meille halutaan eurooppalaista ravintolakulttuuria, sanoo Jänicke.

Kansan yhteen kokoava päivä

Jänicken mukaan Suomesta puuttuu juhla, joka kokoaisi suomalaiset juhlimaan Suomea.

– Itsenäisyyspäivänä istutaan kotona, leivotaan pipareita ja juodaan glögiä ja katsotaan televisiosta kun muut juhlivat Presidentinlinnassa. Meiltä puuttuu seillainen tapahtuma, joka kokoaisi suomalaiset yhteen nostamaan maljaa Suomelle, sanoo Jänicke.

Malja Suomelle -tapahtumaan on Facebookin kautta kutsuttu jo lähes 300 000 tuhatta ihmistä. Niin tapahtuman ideoija kuin perustaja uskovat, että tapahtumalle on tilausta.

– Ihmisten kommentoissa tulee selvästi ilmi, että synkistelyn ja vastakkainasettelun on loputtava, halutaan korottaa yhteishenkeä, sanoo Jänicke. 

– Elämä alkaa olla niin piinallisen synkkää, että pienikin valopilkku tuntuu herättävän ihmiset. Alunperin mulla oli sellainen ajatus, että tehdään poikkeuslaki yhdeksi päiväksi, ettei ravintoloiden tarvitsisi maksaa arvonlisäveroa. Tiedän toki, että se olisi vaatinut lainsäädännöllisen mankelin läpi menemisen ja ettei se ole mahdollista, sanoo Törhönen.

Törhösen mukaan ravintolapäivän suosio osoittaa, että muutoksen tuulet ovat ilmassa.

– Ravintolapäivä on ihmeellinen poikkeus, ettei viranomaiset ole kieltäneet sitä kun kalojakin pitää myydä toreilla pakastimesta ja näin pois päin. Ja että se ravintolapäivä onnistuu näin hienolla tavalla niin jotain täällä on tapahtumassa ja siihen me halutaan osallistua.

Uutta virtaa talouteen

Suomeen siis halutaan uutta virtaa positiivisten tapahtumien kautta. Järjestäjien mukaan tapahtumalla voisi aiheuttaa parhaimmillaan 50 miljoonan talouspiikin. Miten? Siten, että miljoona suomalaista kuluttaisi 50 eurolla ravintoloiden palveluilta. Ongelmaksi voi muodostua se, että valtaosa suomalaisten ravintoloiden ovista pysyvät kiinni sunnuntaisin.

– Näin on. Kun kaivelin niitä syitä, niin siihen ei löydy yhtä selitystä vaan jokaisella osapuolella on oma selityksensä siihen. Toivon, että tästä aletaan keskustella, sanoo Törhönen.

Tapahtuman promoottorit myös tietävät sen, ettei yhdellä tapahtumalla pelasteta Suomen taloutta, mutta uskovat vakaasti, että ilmapiiriin voi vaikuttaa.

Lue myös:

    Uusimmat