Länsimaiden ja Saudi-Arabian läheiset suhteet herättävät yhä enemmän närää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Saudi-Arabia vannoo kamppailevansa äärijärjestö Isisiä vastaan, mutta se rahoittaa äärivanhoillisen wahhabistisen islamin uskonnon tulkintaa miljardeilla euroilla eri puolilla maailmaa.
Saudi-Arabian on lopetettava radikalismin tukeminen. Saudi-Arabia tukee wahhabistisia moskeijoita, ja monet vaaralliset islamistit Saksassa tulevat näistä yhteisöistä, sanoi äskettäin Saksan hallituksen varaliittokansleri, sosiaalidemokraattien Sigmar Gabriel.
Saksan tiedustelupalvelun BND:n raportin mukaan Saudi-Arabian ulkopolitiikka on muuttumassa "impulsiiviseksi". Saksan hallitus torjui raportin, ja saudien Saksan-lähetystö kertoi tekevänsä voitavansa nuorten radikalisoitumisen estämiseksi.
Saksan kotimaan tiedustelupalvelun mukaan äärivanhoillisen salafismin kannattajien määrä on noussut maassa kahdessa vuodessa reilusta viidestä tuhannesta 7 900:ään. Sunnalaista wahhabismia pidetään salafistien keskeisenä inspiraation lähteenä. Wahhabismi suhtautuu hyvin kielteisesti muihin uskontoihin. Islamin sisällä se pitää shiioja ja suufeja kerettiläisinä.
London School of Economics -yliopiston saudiarabialaisen professorin Madawi al-Rasheedin mukaan wahhabismi muodostui 1900-alussa sotilashenkiseksi uskonnolliseksi kansallismielisyydeksi.
Sillä ei kuitenkaan ollut yhteyksiä paikallisiin kulttuureihin Arabian niemimaalla, vaan sen uskonnolliset johtajat pyrkivät tuomaan paikalliset ihmiset "takaisin oikealle polulle", al-Rasheed määrittelee.
– Wahhabistit halusivat pyyhkiä pois erilaisuudet, monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden, ei vain Arabian niemimaalla, vaan myös sen ulkopuolella. Tämä jälkimmäistä tavoitetta he kykenivät tavoittelemaan vasta kun he olivat saaneet hallintaansa öljyvarat. Tämä wahhabismin globalisaatio alkoi 1960-luvulla, al-rasheed sanoo.
– Sekä Saudi-Arabia että Isis syntyivät samankaltaisen ideologian tuloksena. Niiden intressit saattavat poiketa, mutta niillä on yhteinen päämäärä. Se on äärivanhoillisen sunnalaisen uskonkäsityksen edistämistä miekka kädessä, al-Rasheed toteaa.
Saudien arvostelu arka asia
Saudi-Arabian arvostelu on lännessä kuitenkin arka asia, sillä se on sekä merkittävä öljyn tuottaja että aseiden ostaja. Saudi-Arabia on myös mukana kansainvälisessä liittoumassa Isisiä vastaan.
Hollantilainen EU-parlamentin jäsen Marietje Schaake puolestaan vaatii EU:ta muuttamaan suhtautumistaan Saudi-Arabiaan.
Parlamentin liberaalidemokraattien ryhmään ALDE:en kuuluvan Schaaken mukaan EU ei kysy, miten saudihallinto käyttää Euroopasta ostamiaan aseita, eikä siltä vaadita läpinäkyvyyttä liittyen yksityisten saudikansalaisten epäiltyihin rahalahjoituksiin terroristeille.
Hänen mukaansa EU toimii vastoin omia periaatteitaan, ja unionin pitäisi asettaa Saudi-Arabia aseidenvientikieltoon. Tänä vuonna maa ostaa aseita 9.2 miljardilla eurolla, Schaake toteaa Politico-lehdessä.
Saudit tukivat aseellisesti Bahrainin hallitsijahuonetta sen kukistaessa maan shiiaenemmistöisen väestön protestit keväällä 2011. Saudit myös pommittavat shiialaisia houthi-kapinallisia naapurimaassaan Jemenissä.
YK:n mukaan pommituksissa on kuollut yli 2 500 siviiliä. Hollanti vaati YK:n ihmisoikeusneuvostossa pommitusten tutkimista. Britannia, Ranska ja Yhdysvallat eivät kuitenkaan tukeneet Hollannin esitystä.
Kuningashuoneen sisäinen kilpailu
Saudi-Arabia itse on keskellä muutoksia. Sen väestö on keskimäärin nuorta ja kasvaa nopeasti. Saudien suvun sisäinen vallanvaihto on tasapainottelua sukuhaarojen välillä.
Alhainen öljyn hinta alkaa pikku hiljaa nakertaa myös saudien budjettia, jonka sisältö on varjeltu salaisuus. Shiialainen naapurimaa Iran on vahvistanut poliittista asemaansa alueella, ja yrittää parantaa suhteitaan länteen muun muassa kaupan avulla. Niin kutsuttu arabikevät aiheutti vanhoillisen yhteiskunnan johdossa suurta pelkoa.
Maata hallitsee nyt 79-vuotias kuningas Salman bin Abdulaziz. Seuraavan sukupolven hallitsijan pitäisi olla kruununprinssi ja sisäministeri Mohammed bin Naif.
Saudit kuitenkin arvioivat, että todellista valtaa pitää kolmekymppinen varakruununprinssi Mohammed bin Salman, joka on puolustusministeri, ja vasta samalla talouden uudistamisyrityksistä. Hänen uudistamisyrityksiään pitävät liian nopeina ja arvaamattomin niin kilpailevat kuninkaallisen perheen jäsenet, hallintokoneisto kuin talouselämä.
Demokratia yhä kaukana
Saudi-Arabia on erittäin kaukana demokraattisesta yhteiskunnasta, vaikka saudinaiset pääsivätkin ehdokkaiksi eilen torstaina päätyneissä paikallisvaaleissa. Paikallisneuvostojen valta on kuitenkin pieni, ja esimerkiksi naisten vapauksia rajoitetaan yhä monin tavoin.
– (Saudien) monarkian pitää hallita muutosten vaikutukset hallitsijoiden ja hallittavien välillä. Saudien sanavapautta rajoitetaan, mutta he käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa, eikä julkista mielipidettä voi jättää huomiotta", kirjoittaa Finacial Times -lehti. Ihmiset ovat myös entistä tietoisempia korruptiosta ja kuninkaallisen eliitin tuhlailevasta rahankäytöstä.
Vanhoillisen Saudi-Arabian wahhabistista yhteiskuntaa ja se muutoksia seurataan tarkkaan ja huolissaan - eri syistä - kaikkialla.